Terveiset roadtripiltä Mexico-USA

Sopivasti juhannusaaton juhlien alkaessa kaksi uupunutta matkalaista pääsi perille Suomeen. Idan puoli vuotta vaihdossa Meksikossa Ensenadan yliopistossa kului kuin siivillä ja mies päätti lähteä häntä vastaan, kun lomakin osui samaan aikaan ja hän sai hyvän syyn matkustaa ja viettää samalla harvinaista isätytäraikaa. Hän matkasi San Diegon kautta Ensenadaan, jossa he viettivät pari päivää kun Idalla oli vielä jotain kouluhommia jäljellä.

Aluksi kuvia Ensenadasta, tuo rinteessä oleva rakennus on kuuluisa hotelli, jossa yöpyy julkkiksiakin, olikohan nyt esimerkkinä Rihanna...

Idan vuokraemännällä oli kiva kämppä, jota voi liikutella paikasta toiseen. Nyt se oli vähän syrjemmässä mutta tarkoitus on siirtää se eri tontille keskustaan.

Mieskin otettiin hyvin vastaan ja hän pääsi heti mukaan sukujuhliin ja perhekuviin kun vuokraemännän isä täytti vuosia.

Matka jatkui San Diegoon, josta isä ja tytär jo heti aluksi olivat vuokranneet auton ja alkoi 3000 kilometrin ajomatka Los Angelesiin ja San Fransiscoon. Ida tunsi San Diegon valmiiksi jo hyvin ja matkaaminen sujui muutenkin joustavasti navigaattorin ja Idan kielitaidon avulla.

Sain käyttöön kuvia reissusta mutta mun on vähän vaikea niitä selittää, kun en ollut itse mukana ja kuvat olivat sikin sokin.

Ruokakuvista kiinnostuneena keräsin ne heti erikseen ja hyvin ainakin kuvien perusteella matkalla on syöty... Maailman paras pizzeria kuulemma löytyi matkan varrelta ja meksikolaisen ruoan lisäksi oli syöty erilaisia amerikkalaisia herkkuja mm. perinteinen runsas aamiainen.

Paluumatkalla Chicagossa oli hauska hotellihuone, jonka nurkassa oli poreamme.

Muuten vaan keräilin kuvia sekalaisessa järjestyksessä matkan varrelta, joten antaa nyt sitten kuvien puhua puolestaan:

Automatka meni hienosti, mutta lentojen kanssa oli joka välissä jotain ongelmaa, myöhästymisiä koneen vaihdosta, koneen ylibuukkausta ja joku lento oli kokonaan peruttukin ilmoittamatta matkustajille. Vähän oli ollut sellaista hermoa koettelevaa niiden järjestelyissä, mutta kaikki kuitenkin aina lopulta selvisi vaikka joutuikin jännittyneenä odottelemaan miten pääsee jatkamaan matkaa.

Meille matkusti mukana pääkallo Ensenadasta, pikkukallot Idan omia. Kallo vähän halkesi mutta liimalla siitä selvittiin...

Eikä tässä ole taas kun reilu kuukausi niin Ida lentää seuraavaksi puoleksi vuodeksi uusiin seikkailuihin! Niistä varmaan raporttia taas joskus tuonnempana.