keskiviikko 27. syyskuuta 2017

Mitä on taas syöty

Viime aikoina ei ruoanlaitto ole niin kovasti houkuttanut; työpäivät menevät lähinnä puurolla ja eväsvoileivillä tai salaatilla. 
Enemmänkin vapailla ja mökillä tulee laitettua ruokaa, jota sitten voi syödä useampanakin päivänä peräkkäin. Ja samat vanhat tutut ohjeet tuppaavat toistumaan, ei ole uusia ideoita ja intoa nyt riittänyt.


Tomaattikeitto Koskenlaskija-juustolla maistuu varsinkin miehelle aina vaan.


Paneerattua kalaa ja guacamolen loppua harvinaista kyllä perunoiden kanssa, ne eivät mulle oikein yleensä maistu.


Juustomakaronilaatikkoa, josta riittää useammaksi päiväksi.


Tonnikalapiirakka ikivanhalla pankista siellä töissä ollessani saadulla ohjeella maistuu aina yhtä hyvältä ja teen sitä säännöllisesti edelleen.


Alkusyksystä käytiin Keskisellä ja meidän pettymykseksi se vanha meidän suosima pizzeria oli suljettu ja ruokapuolelta löytyi uusi paikka, johon ei kyllä toiste mennä. Pizzaa sai itse hakea samaan tyyliin kun jossain Raxissa, mutta koko ajan oli pitkä jono ja pizzapalat lopussa. Paikka oli jotenkin levoton ja epäsiisti.


Itse jämistä tehty pizza oli miellyttävämpi ruokailukokemus.


Kinkkuaurakiusausta ja Terälahden maalaistorilta ostettua hiivaleipää.


Broilerikasviswokkia moneksi päiväksi.


Jauhelihatäytteisiä paprikoita, täytettä jäi yli vielä pelkästään riisin kanssa syötäväksi.


Kesän viimeiset hampurilaiset omasta grillistä.


Tacot ja tortillat maistuvat aina niin jauhelihalla kuin kanallakin.


Kinkkujuustopiirakka salaatin kanssa on myös aina yhtä hyvää.


Juustoista kukkakaalikeittoa, nam.


Välillä grillipihvit ja pakasteperunoita uunissa nopeasti.


Tonnikalapastaa, makua tuorejuustosta mukaan.


Yksi kerta teki niin mieli lättyjä, että tein ihan pienen taikinan ja paistoin muutaman lätyn vaan itselleni.


Chili con carnea, täytyy muistaa käyttää papuja useamminkin ruoanlaitossa.


Kinkkuaurapasta on kanssa meillä klassikko, aurajuustosta tykkää kaikki.


Sitruunaista pähkinäbroileria, yleensä mulla on siis riisiä tai pastaa eikä perunoita, joista tykkään eniten perunamuusissa.


Nuudelisalaattia, valmista einestä kaupasta.


Joskus täytyy aina laittaa rasvaista ja arkista pyttipannua, tietysti HK:n lenkistä.


Parsakaali/kukkakaaligratiini on mun outo intohimoni, se maistuu pelkästään mulle kylmänäkin ja tätä söin kai viitenä päivänä peräkkäin kun miestä se ei huvittanut. Tässäkin on taas Koskenlaskija-juustoa, aika monissa ruoissa käytän näköjään juustoja, useinmiten auraa mihin sitä vain voikin tunkea.






torstai 21. syyskuuta 2017

Muutama mekko syksyyn

Hellemekot jäivät tosiaan täysin käyttämättä kesän aikana, mutta syksyä varten tilasin muutaman rennon hupparimekon, jotka sopivat ennen talvisempia neulemekkoja. 
Mä oon tykästynyt käyttämään erilaisia mekkoja vaan leggingsien kanssa mieluiten ihan arkena. Yleensä siinä käy niin, että kun alan tutkia valikoimaa kuten tällä kertaa Zalandon sivuja, niin löytyy useampi vaihtoehto, jotka houkuttavat ja sittenhän sitä pitää ostaa heti pari kolme kerralla kun ei osaa valita vaan yhtä.


Heti on ahkerasti käytössä poikkeuksellisesti vähän värikkäämpi syksyinen ruosteenpunainen ja lämmin mekko. Se on leveää ja reilua mallia ja mukava päällä.


Raitamekko onkin vähän kapeampi malli ja mielellään olisin ottanut kokoa isomman jos vaan olisi löytynyt, mutta ihan käyttökelpoinen tämäkin on.


Viimeisin ohuempi ja lyhythihainen huppumekko päätyikin yllättäen työkäyttöön ja se onkin tosi kiva yhdistettynä mustan työliivin ja mustien trikoohousujen kanssa. Meillä saa siis käyttää omia vaatteita ja mä tykkään enemmän niistä, vaikka ne itse pitääkin pestä. Meillä täytyy niin paljon kurkotella, kyykistellä, kumarrella ja jopa kontata, että on tärkeätä olla mukavat ja joustavat vaatteet päällä että työ sujuu.


sunnuntai 17. syyskuuta 2017

Loppukesä kuvina

Loma lähes kokonaan mökillä vietettynä on enää pelkkä muisto vain, arki ja syksyn pimeys ovat jo alkaneet, eikä ole nyt ollut paljon aikaa ja energiaa tänne blogiinkaan laittaa, mutta tässä nyt vielä Instagramista koottuja kuvia kesän loppupuolelta.


Mulla ei ole ikinä olleet kynnet niin pitkät, vahvat ja hyväkuntoiset kuin lomalla ja lakkailinkin niitä enemmän. Taas töihin palattua jatkuvasti käsiä pestessä ja desinfioidessa kynnet ovat entisenlaiset halkeilleet ja kärsineet nysät.

Hämärtyvinä iltoina oli kiva sytytellä lyhtyjä mökin pihapiiriin.

Mä oon innostunut käyttämään erilaisia kangasnaamioita ja tässä tuli nautittua mansikkaa niin sisäisesti kuin ulkoisestikin naamion sekä siiderin muodossa.


Honey ei välitä uimisesta, mutta työkaverin koira kävi testaamassa rannan.

Viimeiseen kesäkukkakimppuun löytyi vielä sentään jotain väriäkin.

Välillä ollaan mökillä tyydytty pelkästään Honeyn leluun, kun tyttö itse on viettänyt aikaa kakkoskodissaan Ylöjärvellä. Ukki on hoitanut Honeya aina välillä, varsinkin kun meillä on ollut yövuorot yhtäaikaa ja nyt heistä on tullut niin liikuttavan rakkaat kaverukset, että sovittiin oikein virallisesti yhteishuoltajuudesta, joka on meidän kaikkien etu. Honey saa runsaasti huomiota ja seuranpitoa ja on kiltti ja helppo hoidettava vanhemmillekin ihmisille. Nyt se ei joudu olemaan niin paljon pitkiä aikoja yksin kotona silloin kun meillä puolestaan on työputki menossa ja se saa reissata kahden kodin väliä vähän meidän työvuorojen ja isovanhempien menojen mukaan.


Kynttilöitä vilisee useammassakin kuvassa ja tilattuna on taas Partyliteltä pari syksyistä tuoksukynttilää hämäriä iltoja piristämään.

Loppukesä jää muistoihin surullisena ja raskaana isän äkillisesti kuoltua ja nyt on sekä hautajaiset että uurnan lasku ohitse ja opetellaan elämään arkea ilman pappaa ja tuetaan äitiä, joka myös vietti aikaa meidän kanssa mökillä ja tutustui uuteen ympäristöön.

Alkukesästä tilattu leivänpaahdin saatiin lopulta mökille loman viimeisinä päivinä vihdoin ja viimein ja päästiin nauttimaan paahtoleivistä vielä loman loppuessa.

Kalenteriharrastus on tuonut mukavaa ajankulua sateisiin päiviin ja välineet kulkevat kodin ja mökin väliä siististi työkalupakissa.



Sukulaistädiltä saadut räsymatot sopivat mökille ihan kuin ne olisi sinne vartavasten suunniteltukin.


Hääpäiväkin meillä oli elokuussa ja tänä vuonna maljakkoon kertyi 29 ruusua.

Selvästi on jo syksyä ilmassa ja pientä haikeutta, kunnollisista kauniista kesäsäistä ei päästy ollenkaan nauttimaan ja kaikki hellevaatteetkin jäivät kaapin perukoille odottamaan seuraavaa kesää. Onneksi mökkikausi ei sentään kokonaan pääty, vaan mahdollisuuksien mukaan vietetään siellä vapaa-aikaa ympäri vuoden.