keskiviikko 30. syyskuuta 2015

Grilliruokaa

Vihdoin ja viimein saatiin järjestettyä kaikille sopiva yhteinen ajankohta ja mentiin juhlimaan Amandan opiskelupaikkaa ravintola-aterialle. Hän sai itse valita mieleisen ruokapaikan ja päätyi The Grilliin, jossa söimme kaikki kunnon pihvit.


The Grill on keskeisellä paikalla ihan Keskustorin kupeessa ja yleensä aika suosittu ravintola, joten varattiin pöytäkin mutta tällä kertaa oli muutenkin hyvin tilaa, oltiin liikkeellä juuri ennen pimeän tuloa. Kovin oli jo syksyisen viileä ilta, varmaan viimeinen kerta kun pystyin olemaan liikkeellä kesäisillä ballerinoilla ilman sukkia, viikonlopuksi kai on ensimmäiset lumetkin luvassa ainakin pohjoisemmassa.


Opiskelijan pitää kuulemma harjoitella viininjuontia kun sitä on kaikissa tapahtumissa usein tarjolla:) Tässä meidän kauppatieteen opiskelija ikuistettuna uransa alkuvaiheessa. Kiva kun edes yksi tytöistä asuu tällä hetkellä kotikaupungissaan.


Tilattiin miehen kanssa molemmat samanlaiset annokset, hänelle vaan isompi pihvi chiliranskankermakastikkeella ja lisäkkeet sai itse oman makunsa mukaan valita useammasta vaihtoehdosta; mä otin bataattiranskalaisia ja mies kermaperunoita.


Amanda söi pippuripihvin persiljavalkosipuliranskalaisilla. Annokset olivat niin täyttäviä ettei mitään jälkiruokaa tällä kertaa jaksettu syödä.
Oltiin kaikki tyytyväisiä ruokaan ja lähdettiin vatsat täynnä kotiin valmistautumaan seuraavaan työ- ja opiskelupäivään.

maanantai 28. syyskuuta 2015

Ostoksia Oriflamelta ja vähän muualta

Tein tilausta taas pitkästä aikaa Oriflamelta ja tällä kertaa oli tarpeen uusi puuteri vanhan kunnon Lumenen loputtua. Otin kokeeksi myös tuollaisen puuterisudin. Kotioloissa käytän melkein aina irtopuuteria mutta laukussa saa olla mukana kiinteä vaihtoehto meikin korjailuun.



Käsivoiteita ei voi mulla koskaan olla liikaa, niitä kuluu jatkuvassa käytössä ja uudet, iloisenväriset tuubit ovat aina mieleisiä erilaisista tuoksuista puhumattakaan. Tylsintä mitä voisi kuvitella olisi hajustamaton käsivoide.


Oon ehtinyt kaivata kulmavärisettiä, mulla jo loppui edellinen ja tätä ei välillä ollut kuvastossa ollenkaan ja nyt sain sitten lopulta uuden tilalle. Kaksi eri sävyä ja vaha kätevässä peilirasiassa ovat ehdottomasti hyväksi koettuja kulmien siistimisessä ja korostamisessa.


Ostin vaihteeksi myös vähän edullisempaa hiusöljyä korvaamaan Moroccan Oilia, joka salaperäisesti hupeni hetkessä Idan asuttua kesällä meillä kuukauden ennen kun matka jatkui ulkomaille. En ole tätä ehtinyt laittaa kun kerran vasta, mutta tuoksu ainakin on miellyttävä. Kampaajalle on vihdoinkin aika tällä viikolla ja värjäyksen jälkeen voivat tehohoidot ollakin tarpeen.


Mun oli ihan pakko ostaa kun silmiin osui uusi BeautyBlender-tuote alennuksella. Siinä on kaksi uudelleen käytettävää ja pestävää sientä joilla voi tuputella iholta kiiltoa korvaten puuteripaperin.
Otin sen käsilaukkuuni mukaan, mutta viime aikoina en ole juuri muualle kulkenut kuin pyörällä töihin, jolloin naama aina punoittaa ja yleensä perille päästyä nousee jälkihiki, joten en ole päässyt näitä oikein normaalitilanteessa vielä testaamaan.



Kasvoöljy pääsi myös loppumaan, sitä käytän säännöllisesti aina iltaisin yövoiteen alla ja tällä kertaa valitsin Madaran öljyn, koska tuntuu että energiaa tässä syksyn lisääntyvässä pimeydessä tarvitaan joka muodossa.



torstai 24. syyskuuta 2015

Takkahuoneen muodonmuutos

En tosiaan ole mikään taitava kuvaaja niin sisustuskuvien kuin muidenkaan kuvien suhteen, mutta tarkoituksena on vähän vilauttaa miltä yläkerrassa alkaa näyttää Amandan muutettua kotoa pois. Amandan entisestä huoneesta on siis tulossa vieras- ja kirjastohuone, mutta se on vielä keskeneräinen, kirjahyllyä kokoojineen odotetaan ensi kuun alkupuolella.


Takkahuone on saanut vähän uutta ilmettä kun hankalakäyttöiseksi koettu ja vähän kulunutkin vuodesohva saatiin pois ja tilalle hommattiin kevyemmät tuolit, joista ollaan aina haaveiltu Artekin tarjoiluvaunun kaveriksi mutta ei ole tullut hankittua tyttöjen ollessa pieniä.


Lattialle tuli uusi häräntalja; vaikka kuinka olisi vanhahtavaa niin meillä on ollut niitä siitä saakka kun häälahjaksi saatiin sellainen ja ollaan tykätty niistä kun ovat helppohoitoisia, tosin vuosien kuluessa se eka talja alkoi jo kaljuuntua melkoisesti, etteivät ne ikuisia ole.


Mä oon jo pitkään suunnitellut Block-valaisimen ostoa ja olin ajatellut sitä vähän ikkunalaudalle, mutta se löysikin paikkansa takan reunalta, siinä se kivasti valaisee kun takkaa ei tule poltettua.



Lisää sisustusjuttua on luvassa sitten kun vierashuone on valmis.

keskiviikko 23. syyskuuta 2015

Turvallista työmatkaa

Nyt on ollut tosi vähän aikaa blogillekin kun mulle sattui työvuorolistojen vaihteessa peräkkäin kuusi iltavuoroa ja tuntuu siltä kun olisin vaan nukkunut ja ollut töissä. No nyt on urakka ohi ja selvisin siitä, vaikka alkoikin jo rasittaa aika lailla. Ja edessä on yksi vapaapäivä...
Mutta mä oon kuitenkin nyt ehtinyt satsata tuohon työmatkapyöräilyyn, koska iltaisin on jo pilkkopimeää.


Vanha kunnon kukkakypärä on vähän naarmuuntunut, mutta edelleen käytössä, vaikka täytyy tunnustaa että ihan kuumimmilla kesäkeleillä se jäi matkasta. Halusin aikoinaan oikein näkyvän kypärän siinä vaiheessa kun taivuin sellaista ylipäätään käyttämään. Mutta aika monta tarinaa pyöräilyonnettomuuksista olen kuullut, että kyllä se vaan tärkeää on kypärää käyttää.


Nyt sitten päädyin ottamaan järeämmät aseet käyttöön ja tilasin SPR:ltä heijastinliivin. Googlailin mistä niitä löytyy ja silmiin osui musta malli ja halusin heti ehdottomasti sellaisen mieluummin kuin räikeänkeltaisen. Irtoheijastimet tuppaavat aina putoamaan ja hukkumaan mulla ja nyt varsinkin oon pelännyt ihan tosissani, koska mun reitin varrella on ollut aivan pimeä pätkä pyörätietä tunnelityömaan takia. Uusi musta asvaltti, iso sorakasa joka peittää autotieltä loistavat valot sekä pimeä kummitusmainen tikkutehdas on ollut vaarallinen yhdistelmä; hyvä kun erottaa missä tie kulkee ja koko ajan saa pelätä että joku tulee vastaan ilman lamppua tai heijastimia...
Onneksi asia korjattiin eilen, työkaveri ainakin aikoi tehdä siitä ilmoituksen, joten olisikohan se auttanut.


Ja vielä tuli hankittua uusi sadeviitta suojaamaan syyssateilta, tietenkin leopardia. Mulla on ollut monta vuotta käytössä mieleinen Marimekon sadetakki, mutta nyt se on alkanut päästää vettä läpi. Olisikohan siitä joku käsittely kulunut ajan saatossa, mua kyllä harmittaa kun se on ollut niin kiva ja paljon käytössä.
Näillä nyt pitäisi selvitä pimeä syksy, sitten kun tulee lunta ja valoa sen myötä laitan taas pyörän talvilevolle. Jonain vuonna on voinut kyllä pyöräillä vielä pitkälle joulukuuhunkin saakka, saa nähdä miten nyt käy.

sunnuntai 20. syyskuuta 2015

Arkiruokalemppareita

Ruoanlaitto on meillä välillä vähän haastavaa tai suoraan sanottuna usein jää väliinkin, koska nyt meitä asustaa täällä enää kaksi, jotka ovat molemmat kolmivuorotöissä ja useinmiten vieläpä eri aikaan. Paljon mennään eväillä tai osittain valmisruoilla, mutta sitten kun on aikaa kokata niin samaa ruokaa riittää yleensä ainakin pariksi päiväksi.


Suosikkeihin kuuluvat erilaiset taco- ja tortillamuunnelmat joko broilerilla tai jauhelihalla ja täällä blogissakin esitelty tacopaistos on aina yhtä hyvää ja helppoa laittaa erilaisten lisukkeiden vaihdellessa.


Mä oon myös hullaantunut juustoiseen parsakaali/kukkakaaligratiiniin, joka on alunperin toiminut lisäkkeenä, mutta viimeksi söin sitä monta päivää pääruokana, esimerkiksi se maistui kun lisänä oli mm. vähän savukalaa. Ja mä saatan syödä sitä välillä jopa kylmänä pelkästäänkin.


Yksi pitkäaikaisista usein valmistetuista pikaruoista on kinkkuaurapasta, joka on nopea tehdä, vaikkei ole kylläkään mikään kevyt vaihtoehto ranskankermakastikkeen ansiosta. On myös hyvää lämmitettynäkin.


Saarioisten roiskeläpät mä oon toistaiseksi unohtanut, mutta toisinaan paistetaan pakastepizzaa välillä vähän tuunattuna, tässä mozzarellapizzaan oon lisännyt aurajuustoa, jota mielellään lisään vähän joka ruokaan.
Tomaattikeitto, johon tulee Koskenlaskijajuustoa on myös yksi viime aikojen suosituimmista nopeasti valmistuvista ruokalajeista ja mainitaan nyt vielä se miehen ikuinen toiveruoka juustomakaronilaatikko johon mä en koske, vaan siitä riittää hänelle moneksi kerraksi.
Mutta kyllä siinä on aina päänvaivaa ja miettimistä mitä syödään ja milloin...

torstai 17. syyskuuta 2015

Näsilinna eli Milavida


Oltiin tutustumassa juuri peruskorjattuun vuonna 1898 valmistuneeseen Näsilinnaan, jonka kaunis alkuperäinen nimi on Milavida. 
Paikka on tuttu lapsuudesta, koska palatsin ympärillä ollaan usein leikitty ja kiipeilty kallioilla ja kouluaikana siellä on käyty näyttelyssä ja joskus piirtämässäkin jotain esineitä kuviksen tunnilla.
Alunperin rakennus oli Finlaysonin omistajasuvun asuin- ja edustuspalatsiksi tarkoitettu, mutta perhe ei ehtinyt asua siellä yhdessä varhaisten kuolemantapauksien johdosta.
Tampereen kaupunki osti paikan v. 1905 ja siellä toimi pitkään Hämeen museo.


Nyt peruskorjatussa rakennuksessa toimivat sekä ravintola että kahvila, joissa voidaan järjestää jopa 500 hengen tilaisuuksia ja yläkerrassa sijaitsevat näyttelytilat. Nottbeckien suvun vaiheista kertova näyttely on avoinna pitempään, kai vuosiakin ja sen lisäksi tiloissa on vaihtuva näyttely; tällä hetkellä Salvatore Ferragamon huikeita kenkiä "Unelmien askeleet"-näyttelyssä.


Nottbeckien tiloissa seurataan heidän loisteliasta ja kansainvälistä elämäänsä, komeita kattokruunuja riitti, sekä aitoja upeita pukuja ja esineitä. Louis Vuittonin matka-arkkukin oli mm. päässyt näytille. Nottbeckit ovat toimineet myös kaupungin kehittäjinä ja hyväntekijöinä aikoinaan ja heidän tarinansa on mielenkiintoinen.

 
Hieno oli myös lasten nukketalo. Näyttelyssä olisi ollut mahdollista seurata ääniopastusta, mutta veikkaan että siellä tulee käytyä useammankin kerran ja sitä voi testata paremmalla ajalla.



Kenkänäyttelyssä oli esillä 35 Ferragamon tärkeintä mallia, aika upeita luomuksia sieltä löytyi.
Ostin vielä lopuksi hauskan ja tarpeellisen esineen, oonkin juuri hiljattain miettinyt mistä saisin kenkälusikan ja nythän sellainen tuli samantien vastaan ja pääsi heti eteiseen silmäniloksi ja toivottavasti myös toimii käytössä.



tiistai 15. syyskuuta 2015

Kuulumisia

Tuntuu taas ettei aika riitä tällä hetkellä juuri muuhun kun nukkumiseen ja töissä käymiseen, mutta jotain oon ehtinyt kuvata Instagramiin sentään. 


Kävin heti paikan päällä tutustumassa kun Sokokseen avattiin Urban Decayn meikkipiste, olen aiemmin tilannut ulkomailta mm. paljon puhutun Naked-luomiväripaletin ja ilahduin kun sarjaa saa nyt Suomestakin. Ainoa vaan että oon jo kolme kertaa käynyt tiedustelemassa sprayta, joka auttaa meikkiä kestämään ja aina se ehtii loppua vaikka varastoa on välillä täydennetty.

Honey osaa ottaa rennosti tyynyjen keskellä.

Oonkin ihmetellyt kun säätiedot eivät ole tulleet kesän aikana Siilinkarin majakan mittauspisteestä, mutta huomasin tässä että majakka on remontissa ja sen huippu on kadoksissa.

Tän kuvan on tarkoitus esittää täysikuuta järven yllä ja Pispalan valoja yökön kuvaamana.



Mun pyöräni oli nyt kolmannen kerran korjattavana samassa paikassa, tällä kertaa hoitivat sen ilmaiseksi mutta eipä tullut vieläkään kuntoon. Pitää ehkä alkaa säästää uuteen pyörään...

Amandan huone sitten lopultakin tyhjeni kokonaan ja iso sisustusprojekti alkoi Vallilan Manse-verhoista. Mikä sen parempi valinta kuin verhot, joissa myös Näsinneula vilahtaa kun sen juurella kerran melkein asutaan.

Keväällä tää uskollinen palvelija olisi täyttänyt 21 vuotta, mutta ikävä kyllä piti armahtaa ja päästää se jo pesukoneiden taivaaseen, korjaaja kävi kyllä katsomassa mutta oli sittenkin aika luopua.

Mä ehdin jo lukea jatko-osan Millenium-sarjaan, olisi pitänyt kerrata ne aikaisemmat kun en enää niin muistanut muuta kun että olivat hyviä ja niin tämäkin oli.


Ehdittiin lähinnä vaan yöksi mökkeilemään ja herkuteltiin dipeillä, sipseillä ja kasviksilla. Mä oon hulluna dippikastikkeisiin ja niitä pitää olla riittävästi. Tässä seitsemän eri makua tarjolla.

Uusi pesukone paikallaan ja pienten sydämen tykytyksien ja kauhun hetkien jälkeen ehjänä käyttökunnossa. Vihjeenä vaan mainitsen että kuljetustuet kannattaa kaikkien poistaa ennen käyttöönottoa...

Vanhasta työpaikasta tuodut kaksi palmuvehkan oksaa kyllä kukoistivat mutta eivät lisääntyneet, joten istutin vierelle Ikeasta haetun uuden vehkan, niin on vähän rehevämpi vaikutelma.

Vapaapäivää juhlistamaan ostin itselleni kukkakimpun, olisi ollut kaikkia värillisiäkin mutta valkoinen vetää silti puoleensa useimmiten.


Meillä on uusi lemmikkieläin joka tykkää koirannappuloista.

Eväät Downton Abbey-maratoniin, innostuin kun Netflixiin oli ilmestynyt viides tuotantokausi.

Ostoksilla Putiikki Rannalla-myymälässä, yrttimaustettua oliiviöljyä ja pari lasia lisää kokoelmaan.

Meidän lähellä olevassa koiranulkoilutusmetsikössä on mielenkiintoinen leiri, siellä on oikein kaikkia rakennelmia ja nuotiopaikka. En tiedä ketkä siellä majailevat piilossa.

perjantai 11. syyskuuta 2015

Talven varalle

Tätä mä oon odottanut viime keväästä asti, kun jossain blogissa esiteltiin jo Junarosen talvimallistoa ja ajattelin heti että ton takin mä haluan.
Loppukesällä ja syksyä kohti oon lähes päivittäin käynyt ihmettelemässä verkkosivuilla eikö sitä nyt tule myyntiin ja tarkastanut Stockan ja Keskisen Junarose-valikoimat.
Viime viikolla sitten yövuorossa keskellä yötä se oli ilmestynyt sivuille ja laitoin heti innoissani tilauksen menemään.


Hain takkini eilen postista ja se oli juuri sopivan kokoinen ja niin kiva kuin olin ajatellutkin. Väri on siis musta vaikka näyttää mun kuvissa sinertävältä.
Eihän tuolla takilla ihan paukkupakkasilla tarkene, mutta normaalissa talvisäässä on varmaan just sopivan hyvä, varsinkin kun en ole mikään vilukissa.


Mietin että minkälainen huivi tän kanssa olisi kiva, kun se kuitenkin vaatii jotain lämmikettä kaulalle...


Nyt oon jo sitten varautunut pakkasiinkin, mutta tällä hetkellä aurinko onneksi vielä paistaa ja on mukavan lämmin ilma, tarkenee ihan ilman mitään takkia.


torstai 10. syyskuuta 2015

Syyskuun Livbox

Syyskuun Livbox muodostui kuuden eri kauneusbloggaajan valitsemista ja suosittelemista tuotteista ja sisälsi erilaista kokeiltavaa niin ihon kuin hiustenkin hoidon osalta.


Luminous Colour Masque on kosteuttava ja hellävarainen hoito värjätyille hiuksille. Mäkin sitä jo ehdin kokeilla vaikka hiukset ovatkin kipeästi uuden värin tarpeessa tällä hetkellä ja ainakin se oli miellyttävän tuoksuista ja jätti hiukset ihanan pehmeiksi.


Carmexin huulivoide oli vanha tuttu ja annoinkin sen Lindan mukaan, mä tykkään hyväntuoksuisista- ja makuisista huulirasvoista enemmänkin kuin tämän antamasta viilentävästä vaikutuksesta.
Trindin kynnenvahvistaja tuli kyllä tarpeeseen, mulla tahtoo kynnet kärsiä ja halkeilla jatkuvasta pesemisestä ja käsidesin käytöstä, jospa tämä vahvistaisi niitä.


Lumenen kulmakarvojen muotoiluvaha antaa luonnollisen värin ja kulmat saa huoliteltu sillä siistiksi. Tällä hetkellä odotan sitä kampaajakäyntiä kovasti, koska samalla aina kulmat nypitään kuntoon. Kunhan nyt saisi työvuoroja eteenpäin että voisi tilata ajan pikimmiten.


Dermalogican puhdistusöljyä oon jo testannut, mut en mä oikein näe tarvetta tuollaiselle esipuhdistajalle omalla kohdallani. Ja siinä oli vielä niin monimutkaiset käyttöohjeetkin;) ensin kuivat kädet ja iho ja sitten vasta hierotaan kostututetuilla käsillä... Mä heti lättäisin suihkussa suoraan märkään naamaan.
Clarinsin pikakaunistaja vaikuttaa lupaavalta, sen pitäisi tehdä ihon heleäksi ja pidentää meikin kestoa ja sitä voi käyttää myös heleyttävänä kasvonaamiona pari kertaa viikossa.
Tuli kyllä paljon mielenkiintoista kokeiltavaa tällä kertaa.


Tää kuva ei nyt milläänlailla liity Livboxiin, mutta juuri kun itse olen tuskaillut sitä kampaajalle pääsyä kävi Linda täällä Tampereella poiketessaan omalla kampaajallaan, joka laittoi lopuksi kivan letin. Voi kun osaisikin itse tehdä tuollaisia. Vaikka meillä onkin kolme tyttöä, en ole koskaan opetellut letittämään mitään hienoja ranskanlettejä yms.

keskiviikko 9. syyskuuta 2015

Mökillä karhujen syöttinä

Viikonloppuna oli sen verran yhteistä vapaata että päästiin yhdeksi yöksi mökille. Oltiin perillä vasta illalla ja pimeää tuli jo yllättävän aikaisin. Onneksi sisko oli jo urakoinut ja merkkaillut kaadettavia puita ja aamulla vielä katsasteltiin niitä yhdessä.
Paikallisen urakoitsijan olisi tarkoitus tulla vielä syksyllä harventamaan rinnettä että saataisi vähän lisää auringonvaloa tontille ensi kesänä.


Edessä on myös aikalailla risujenpolttosavottaa kun vaan olisi aikaa ja sopivat ilmat.


Kellastuneet lehdet jo lentelivät maahan, mutta mökissä oli lämmintä ja viihtyisää poltella kynttilöitä ja dippailla sipsejä ja kasviksia.
Pimeys oli kyllä vähän jännittävää varsinkin kun ihan lähitienoilla on nähty karhunjälkiä ja kylällä on ollut havaintoja sekä karhuista että susista. Yöllä oli pelottavaa mennä ulos pissalle, ei paljon viitsinyt jäädä ihailemaan upeaa tähtitaivasta.


Vahtikoira päivystää ja pitää petoeläimet loitolla.


Honey nauttii mökkeilystä ja saa välillä hurjia ryntäilyhepuleita vaikka se muuten onkin niin hillitty tyyppi.



Enää ei muakaan houkutellut kipitellä rantapolkua pitkin uimaan, sen verran viileää jo oli.
Mutta ensi kesänä odottaa uusi hiekkaranta, talvella sama puunkaatajamies tulee levittämään jäälle jotain suodatinkangasta ja hiekkaa, niin että saadaan taas mutapohjaa kuntoon ja ehkä joku muukin sitten uskaltautuisi mun lisäkseni uimaan.