keskiviikko 30. heinäkuuta 2014

Onnellinen sankari

Täällä väsynyt mutta onnellinen synttärisankari kuuntelee sateen ropinaa helteisen päivän päätteeksi.


Itse asiassa mun ei pitänyt juhlia ollenkaan vaan olla merkkipäivänä matkoilla, mutta tyttöjen painostuksesta sitten kuitenkin pienet kakkukutsut järjestettiin. Ja kivasti sain apuakin valmisteluissa kun sunnuntaina teloin nilkkani ja joudun sitä nyt tässä varomaan ja potemaan.
Kevään yo-juhlissa aiheutti toisille pettymystä kun ei ollut voileipäkakkua, juhlat olivat kevyet ja nuorekkaat ja sankarin näköiset. Nyt tuli sitten asia korjattua ja  oli vähän vanhemman näköiset tarjoilut;)


Kuvista puuttuvat kinkkupasteijat, jotka olivat mikrossa lämpiämässä, mutta voileipäkakun lisäksi oli tarjolla Branderin vadelmakakkua, mustikkajuustokakkua ja marjaista marenkikakkua. Ja alkuun tietysti maljat Fresitaa, joka on mun lempparia.


Sain lahjaksi mm. tyylikkään sisustuskassin, kaarnalevylle maalatun Jussarön majakan ja värikkään kellon kamultani. Tytöistä oli paikalla edustamassa vain vanhimmainen, joka luki jokaisen tytön mulle  laatiman kirjeen, niin ihana lahja:)  Nuorin kuvaili millainen olisi äidin unelmapäivä ja kyllä tämä sitä lähelle ylsikin, runsas shoppailu ja mansikkamargaritat nyt jäivät tosin puuttumaan...
Keskimmäinen muisteli mun uraani äitinä  ja hiukan oli mukana arvosteluakin mun välillä liian spontaanista innostumisestani höpsötyksiin ja  "pissisostoksista".
Vanhin kirjoitti tietysti filosofisia viisauksia menneestä ja tulevasta elämästä. Ne kirjeet aion kyllä säilyttää aina ja tavata niitä vielä tarkemmin!


Lämpimän päivän päätteeksi pulahdin vielä järveen merenneitoilemaan ja oli kiva uiskennella kun yllättäen sade alkoi samalla ropista. Nyt bloggailun jälkeen siirryn unelmapäivän seuraavaan osaan; englanninkieliseen romaaniin, mutta Suffelipuffeilla en nyt jaksa kaiken kakunsyönnin jälkeen herkutella.

maanantai 28. heinäkuuta 2014

Rillit

Mä oon jo pitempään tuskaillut kun en nähnyt kovin hyvin vanhoilla silmälaseillani ja lopulta sain aikaiseksi käydä silmälääkärillä ja olihan se näkö muuttunut, ettei mikään ihme kun oli vaikeuksia nähdä selvästi.
Seuraavaksi olikin edessä se hankalin vaihe, eli uusien kehyksien löytäminen. Mulle määrättiin nyt elämäni toiset moniteholasit, joissa jo pelkästään linssit ovat sikakalliita ja mulla on vielä silmät ihan eri paria; -5.25 ja -1.5 joten aina joudutaan säätämään ja hiomaan kunnolla.



Lisäksi mulla on sen verran kapeat kasvot, että valikoima on aika rajallinen kehyksissä joihin käy monitehot, jotka eivät ole mun naamalleni liian leveät ja ovat lisäksi mun mieleisiäni...
Aika nopeasti kuitenkin tällä kertaa löytyi suosikki, jonka hinta ei ollut ihan päätähuimaava kun laskettiin tarjousta  ja sen jälkeen ei enää toiset mallit innostaneetkaan muissa liikkeissä.




Mustaa lähinnä etsinkin ja jotain koristetta pitää tietysti olla, joten näissä täyttyi kriteerit.
Sain uudet lasini viime viikolla ja totuttelen niihin parhaillaan, ovat kivan kevyet päässä ja taas näkee selvemmin lukea pienempääkin pränttiä.
Harmi vaan että mitään kivoja aurinkolaseja en pysty tällä näkökyvyllä käyttämään ja hankkimaan, hätävarana auringossa lukiessa ja automatkoilla on jotkut vanhat, jotka on joskus muinaisilla vahvuuksilla hankittu ja joista on tyylikkyys hyvin kaukana.

lauantai 26. heinäkuuta 2014

Mökillä hikoilemassa

Miehellä on itsellään vielä tiiviisti töitä loman alkuun saakka, mutta saatiin järjestettyä että hän kyyti mut ja Kaapon mökille edestakaisin pariksi yöksi palautumaan yövuorojen jäljiltä.


Perillä oltiin vasta iltakymmeneltä ja tuli harjoitettua yögrillausta, joka olikin hyvä kun ei näin kuumalla tahdo ruoka päivällä niin maistuakaan. Oli ihan sopiva aika vähän liekittää grilliherkkuja ja syödä siinä puolenyön aikaan.


Ennakolta suunnitellut maalaustalkoot jäivät kyllä väliin tällä kertaa tukalan helteen takia. Otettiin vaan rennosti ja käytiin tietysti taas kukkia poimimassa siskontytön kanssa.






Kaapollakin oli läkähdyttävän kuuma ja se kuorsasi vuoroin terassilla ja sisällä, kummassa kulloinkin sattui olemaan vähän viileämpää.



Mä kävin monta kertaa uimassa ja harrastin vakiohommaani vesikasvien ja ruokojen repimistä, että sain perattua uimaväylää, joka tahtoo kasvaa umpeen aina jos siellä ei säännöllisesti käydä. Vesi tosin oli niin lämmintä ettei edes juuri vilvoittanut. Mä erehdyin vanhimmalle tytölle kehumaan kuinka oon varmasti ollut aikaisemmassa elämässä merenneito, kun viihdyn niin hyvin vedessä ja kerroin että kasvaa pyrstö kun olen niin paljon järvessä. Tyttö totesi siihen että oot ollut näköjään hyvin paljon:) Osaavat olla niin kohteliaita vanhalle äidille...




Liehuttiin kevyissä kesämekoissa ja pysyttiin poissa paahtavasta auringosta. Nyt ei kyllä pääse kuumuutta pakoon oli sitten maalla tai kaupungissa... Ei saisi tietysti valittaa mutta onhan se vähän rankkaa jos pitää tehdä muutakin kuin juoda colaa jäillä ja istua paikallaan. Siinäkin jo tulee tarpeeksi nihkeä olo.

torstai 24. heinäkuuta 2014

Vastauksia

Löytö-blogissa oli kiva kysymys- ja vastauspostaus, jonka mäkin ajattelin toteuttaa kun tykkään näitä itsekin pohdiskella. Kuvat on mulla yleensä aina Pinterestistä elleivät ole omia.

Nimi  Minna Manner

Ikä siinä viikkoa vaille 50 vuotta

Pituus 154 cm

Kengänkoko 37

Syntymäkaupunki Turku

Kotipaikkakunta Tampere

Mitä teet tällä hetkellä? Olen lähihoitajana vanhainkodissa vielä viikon, jonka jälkeen siirryn tehostetun palveluasumisen yksikköön psykogeriatriselle puolelle.

Mitä pelkäät? Että läheisille sattuu jotain ikävää, vakavia sairauksia.

Mihin olet tyytyväinen itsessäsi? Pyrkimykseen olla kiltti, kärsivällinen ja kohtelias.

Hauskin työ mitä sinulla on ollut?  Kansakouluikäisenä olin joulun alla pankkikonttorissa jakelemassa namusia tonttupuvussa:)

Koska sait ajokortin?  Heti 18-vuotiaana, mutta hukkaan meni sekin, en koskaan opetellut ajamaan aktiivisesti, eikä ole enää voimassakaan kun en mennyt näkötarkastukseen. Oli se hyvä henkilökortti, mutta vähän arvokas...


Koirakin pärjää paremmin autonratissa.

Koska itkit viimeksi? Reilu viikko sitten kun googlettelin romanialaisia kulkukoiria.

Koska nauroit viimeksi? Nyt en kyllä muista, oon niin hillitty että korkeintaan hihittelen.

Kenen autokyydissä olit viimeksi? Mökkireissulla mieheni kyydissä.

Mitä ostit viimeksi kortilla?  Oon niin vanhanaikainen että tykkään käyttää käteistä. Viimeksi varmaan jollain S-bonuksilla Pentikin tabletteja ruokapöytään.

Kenen kanssa söit viimeksi? Mieheni kanssa.

Kenen luona olit yötä viimeksi? Mä oon yleensä yöt aina kotona tai töissä. Lasketaanko mökillä yöpyminen...

Kuka teillä oli yötä viimeksi? Vanhin tytär Turusta.

Mitä pelkäsit kun olit pieni? Käärmeitä.

Miksi halusit tulla isona? Pankintädiksi ja niinhän mä olinkin.

Kuinka monta kertaa olet ollut sairaalassa potilaana? Kuusi, kolme kertaa synnyttämässä ja kolme kertaa leikattavana.


Pahin kipu jota olet kokenut? Sappikohtaus.

Asia elämässä joka on tehnyt sinut todella onnelliseksi? Että ollaan saatu kolme tytärtä luotsattua kunnialla oman elämänsä alkuun.

Asia joka on saanut sinut suuttumaan? Epäreiluus, kierous ja ilkeys.

Piilotettu kykysi? Tää oli vaikea, mutta vanhin tytär muistutti erityistaidostani; mökillä pesen hampaat ulkona koivun juurella ja olen hyvä purskauttamaan tahnavedet kaaressa koivunrunkoon. En tiennytkään että se on tehnyt niin suuren vaikutuksen...

Mitä sinulla on yleensä käsilaukussa? Mulla pitää olla iso Muumimamman laukku, jossa kulkee suuri osa omaisuudestani tyyliin jos joskus sattuisi tarvitsemaan mm. sateenvarjo paukkupakkasilla.


Oletko kokeillut huumeita?  En eikä koskaan ole tarjottukaan.

Onko sinulla lävistyksiä tai tatuointeja? Neljä tatuointia ja kaksi korvalehden yläosassa olevaa reikää on tehty lävistämällä.

Suosikkivaatteesi? Erilaiset neuletakit.

Huonoin piirre? Arkuus ja epävarmuus.

Sana jota käytät liikaa? Ei sen niin väliä, kumpi vaan...

Keneen luotat eniten maailmassa? En varmaan keneenkään, en edes itseeni.

Kuinka monta lasta haluat?  Kyllä noi kolme riittää.

Suosikkikarkki?  Tällä hetkellä Suffelipuffit.


Kuka on idolisi, ketä arvostat? Aira Samulin, joka on jaksanut pitää itsestään huolta ja pysyä nuorekkaana ja pirteänä vaikkei elämä aina ole ollut helppoa.



tiistai 22. heinäkuuta 2014

Heinäkuun helteiltä


Mä oon viettänyt aikaa parvekkeella lueskellen katoksen alla suojassa suorasta auringonpaahteesta, muut meillä käyvätkin taistelua takapihan auringonottolavitsasta:)  Mä oon niin tyytyväinen tämän kesän köynnöskasviini, se jopa kukkii.

Meillä on uusi perheenjäsen, joka käy iltaisin takaovella pyytämässä Kaapon kuivamuonanappuloita, jotka maistuvat sille hyvin. Siilin nimi on Taavi, koska se on ihan entisen marsumme kaksoisolento, jota puolestaan aina verrattiin siiliin.

Uimakausi alkoi ja oonkin käynyt ahkerasti järvessä, välillä parikin uimapukua on kuivumassa samaan aikaan. Nyt on ennätyslämmintä, vesi 23 astetta. Mutta Näsijärven iso selkä on yllättävän petollinen, joskus on käynyt niin, että yhtäkkiä lämpö on vuorokauden aikana tippunut vaikka 14 asteeseen kunnon tuulisella säällä.

Vietin yhden helteisen yön patjalla lattialla ja jouduin aamuviideltä välillä nousemaan kun mun paikkani vaivihkaa valloitettiin, enää pieni reuna jäljellä mun tyynylleni.


Ehdin ihailla kukkiani monta päivää, mutta nyt ne on jo varisseet.

Mulla on ollut nyt kesällä tosi paljon yövuoroja; kolmea tai neljää yötä kerrallaan. Tässä kuvaa  ikuistettuna yhdeltä yöltä, hoitajat kun eivät saa käyttää kynsilakkaa tai sormuksia ym. käsikoruja joten olen tällännyt ne kaikki jalkaani;)

Ehdittiin grillata hampurilaisia kotipihalla.

Taas yksi yö, jolloin kello tuntui välillä pysähtyvän, tässä vielä pari tuntia kotiinpääsyyn. Mulla sitten loma alkaa kuitenkin vasta reilun parin viikon kuluttua. Olisin kysyttäessä ollut valmis siirtämään lomaani aikaisemmaksi, mutta sitä ei vaan ikinä saatu järjestymään joten pitkä kesä on ollut odottaessa...


Naapuritaloiilla on komea tuoksuva jasmiinipensas.

Särkänniemessä käydessä herkuteltiin Midhillin hampurilaisilla, ovat kyllä mahtavia vaikka palvelusta ei voi sanoa samaa.

Särkänniemen sydämellinen kukkaistutus.

Vein vanhalle ukolle parvekkeen lattialle pehmikkeeksi lampaantaljan, niin on mukavampi siellä makoilla ja tuulettaa itseään.


Löysin kaupungilta söpön blogivihkon itselleni, johon kirjoittelen ideoita ja muistiinpanoja aina kun tulee jotain mieleen.

Töissä tyhjennellään kaappeja ja varastoja ennen kun toiminta loppuu. Täällä sitä ollaan rikkinäisten joulukynttelikköjen keskellä heinäkuussa.

Helteisenä yönä on mukava käydä välillä parvekkeella haukkaamassa raikasta yöilmaa, alkaa olla jo aika pimeää. Näillä helteillä on ihan tuskaa kun toimivasta ilmastoinnista ei ole tietoakaan, ainoastaan tuulettimen vieressä on miellyttävää, muuten on hiukset märkänä hiestä ja vaatteet liimautuvat ihoon ja hiki valuu silmiin heti kun jotain teet.

Yövuoron jälkeen pulahdus järveen vilvoittelemaan ennen nukkumaan menoa, ei virkistynyt liikaa mutta oli pitkän aikaa miellyttävän viileä olo.



maanantai 21. heinäkuuta 2014

Korillinen Dermosilia

Mulla oli vielä viimeinen tilaisuus tehdä töissä Dermosililta tilausta ja hankin tärkeimmät suosikkituotteeni ja lisäksi muutamia uutuuksia.


Mökille vietäväksi ostin kesäisen säilytyspussukan, joka sopii siellä oleviin vihreisiin sävyihin sekä mukaan käsisaippuan.



Kaikista pitkäaikaisimmat suosikkituotteet mulla ovat olleet hellävarainen kasvojenpuhdistusvaahto ja toisena raikkaan sitruunaisen tuoksuinen jalkavoide, joita olen molempia tilannut aina vaan uudelleen.


Hankin nyt myös matkaa ajatellen sopivan minikokoisen hiuslakan ja kokeeksi samasta sarjasta uuden hiusten tyveen suihkutettavan tuuheuttavan hiussuihkeen. Näin kesällä pää hikoilee varsinkin kun käyttää pyöräilykypärää, niin jospa suihke toisi edes vähän apua helposti päätä myöten lyttääntyviin hiuksiin...


Dermosilillekin on tullut myyntiin herkälle iholle tarkoitettuja puhdistusliinoja ja tuumin että olisivat käteviä mökkioloissa apuna kasvojen puhdistuksessa.
Uutuutena oli myös pyöreä muovinen rasia, jossa on siististi säilössä meikkisienen lohkoja.
Fresh-deodorantti sisältyi myös tilaukseen, deodoranteille on aina tarvetta ja ne kun helposti loppuvat meillä kesken.


Otin myös mustaherukantuoksuisia saunatippoja muistellessani miten meillä oli yleensä iso valikoima eri tuoksuja kun tytöt olivat pieniä ja aina piti arvailla mitä milloinkin heitettiin kiukaalle. Silloin taisivat appelsiinintuoksuiset tipat olla eniten suosiossa.


Halusin vielä testata uutta aurinkopuuteria, vaikka olenkin ollut oikein tyytyväinen alkukesästä Lumenen valikoimista hankkimaani vastaavaan tuotteeseen.


Saa nyt nähdä tuleeko jatkossa enää Dermosilin tuotteita tilattua, voihan olla että pitää itse laittaa tilausta menemään, jos tuttuja suosikkeja tulee ikävä. Ja joululahjapakkauksista on löytynyt joka vuosi tosi kivoja ja käyttökelpoisia lahjavinkkejä, joissa hinta ja laatu ovat olleet kohdallaan.

perjantai 18. heinäkuuta 2014

Ei aina niin positiivista

Vaikka mä yleensä pyrin etsimään asioista positiivisia puolia, niin aina ei jaksa. Välillä väsyttää ja huolestuminen vie voiton.
Olin tänään pyöräilemässä  ja tutustumassa uuteen työmatkareittiin, työpaikkahan mulla vaihtuu elokuun alussa ja pääsi siinä todellisuus oikein iskemään; tässä parin viikon sisällä on edessä paljon luopumista.


Tuttu ja turvallinen työpaikka jossa mä oon viihtynyt yli yhdeksän vuotta jää taakse ja ennen kaikkea ne mukavat työkaverit, joihin on tutustunut vuosien aikana. Edessä on kaikin puolin aivan uudet kuviot ja sen ajatteleminenkin jännittää valtavasti.
Lähestymässä on myös luopuminen rakkaasta perheenjäsenestä Kaaposta, ja musta on ikävä joillakin ihmisillä sellainen asenne, että sehän on vaan koira. Kaapo on kuulunut meidän joukkoon jo monta vuotta ja on tärkeä osa perhettä.


Lisäksi tässä samassa rytäkässä menetän vielä nuoruuteni kun 50-vuotispäivä koittaa. Ei mulla kyllä mitään varsinaista ikäkriisiä ole, mutta kyllähän se kuitenkin vähän riipaisee.


Kyllähän tää tässä menee tietysti omalla painollaan eteenpäin ja uuteen tottuu ja sopeutuu vähitellen, mutta välillä vaan meinaa epätoivo iskeä. Enkä mä sitä sano etteikö muutos olisi välillä hyväksi, mutta joskus vaan tuntuu, että aina on jotenkin taipumus kerääntyä liikaa kaikkea samalla kerralla.

torstai 17. heinäkuuta 2014

Hellepäivä Särkässä

Tehtiin nyt uudeksi perinteeksi muodostunut kesäretki Särkänniemeen, lähinnä Koiramäen eläimiä moikkaamaan ja saatiinkin erityislämmin ilma retkipäivälle.


Tällä kertaa mukaan lähtivät mun äitini, vanhin lapsuudenystävä ja vanhin tytär, joka tuli sopivasti Tampereelle.


Kuljeskeltiin hissukseen ja pydähdeltiin välillä istumaan kun oli läkähdyttävän kuumaa. Eläimillä oli kivasti varjoisia paikkoja missä lepäillä. Koiramäki on kyllä hauska ja viihtyisä paikka, mutta ei sinne ehkä joka kesä raaskisi mennä ilman vapaalippuja...


 Kun Koiramäki oli nähty siirryttiin huvipuiston puolelle ja vilvoiteltiin matkalla uuden viileää vesitihkua suihkivan pölkyn luona.


Kierreltiin ja käytiin moikkaamassa pitkää päivää ahertavaa Angry Birds-alueen tämän päiväistä virallista valvojaa, joka iloisesti opasti meitä ja jonka hymy ei hyydy helteelläkään:)


Jonot olivat tosi pitkät joka kohteeseen, jätskikioskeillekin vaikka niitä oli monta eri puolilla. Lopuksi käytiin tytön kanssa Midhillissä syömässä suussasulavat Korean BBQ-burgerit, joissa oli misoglaseerattua ja paahdettua porsaan grillikylkeä ja chili-korianterimajoneesia, nam.



Nyt oleillaan Kaapon kanssa parvekkeella nauttien lämpimästä kesäillasta ja jääkylmästä Pepsimaxista täällä keskellä tietyömaan meteliä... Oikeesti, ne kolisuttaa pitkään yöhön asti, ehkä saattaa vähän hermoja kiristää ennen v. 2017 kun urakka on valmis.

keskiviikko 16. heinäkuuta 2014

Ruukullinen yrttejä

Jo muutamana kesänä mies on tuonut työpaikan yhteydessä olevalta puutarhalta valmiiksi istutetun yrttikorin.


Eihän tällaista vaikea olisi itsekään koota, mutta tuolta sen on saanut haettua niin vaivattomasti ja kätevästi, varsinkin kun en ole mikään taitava viherpeukalo.



Tänä vuonna mukana on persiljaa, ruohosipulia, sitruunamelissaa ja sitten tuossa edessä vasemmalla joku mitä mä en tunnistanut, enkä oo ehtinyt vielä tutkia... Oli se miehelle kerrottu, mutta eihän se sellaisia paina mieleensä.
Joka tapauksessa omasta kaupunkipihastakin on kiva käydä napsimassa vähän makua, väriä ja koristetta ruoka-annoksiin.

tiistai 15. heinäkuuta 2014

Heinäkuun Livbox

Heinäkuussa muistutellaan auringossa nautiskelun ihanuuden lomassa, että on tärkeää myös suojata ihoa sekä hiuksia auringolta.


Mukana oli Rich-merkkinen syväkosteuttava, korjaava ja kiiltoa antava shampoo ja samalta valmistajalta myös hoitava arganöljynäyte, jota voi käyttää yhtä lailla kuiviin kuin kosteisiinkin hiuksiin.
Invisibobblen hiuslenkkejä tyttö oli heti kuolaamassa, eikä mun hiukset kyllä oikein ponnarille yletykään.



Dermosil puolestaan onkin mulle tuttu merkki ja itseasiassa mulla olikin ennestään samainen kesäkynsilakka, joten lahjoitan tuon ystävälleni.


Favoran kasvoille tarkoitetussa aurinkovoiteessa on suojakerroin 50 ja se tulee varmasti lomamatkalla hyvinkin tarpeeseen ja vedenkestävänä sopii mainiosti vesipedolle.
Uskollisen tilaajan bonuksena sain ylimääräisenä Terre D'Oc luomuvartalovoin värikkäässä purkissa ja se onkin monikäyttöinen, soveltuu mm. huulirasvaksi, kynsinauhoille tai ulkoiluvoiteeksi.



Lisäksi pakkauksessa oli vielä CK One Red-tuoksunäyte, jonka ehdin jo piilottaa johonkin ennen kuin sain kameran käsiini.
Oli taas kaiken kaikkiaan käyttökelpoisia tuotteita kokeiltavaksi.