perjantai 31. tammikuuta 2014

Kaapon synttärit

Tänään on juhlapäivä, Kaapo täyttää seitsemän vuotta. Tässä on sankarista virallinen juhlakuva:

Ihanaa että ollaan saatu nauttia Kaapon läsnäolosta jo näinkin pitkään ja jokainen lisäpäivä on plussaa kun on kyse vanhanoloisesta ja vähän vaivaisesta papparaisesta.
Tässä seuraa Kaapon vuosi kuvina:




Kaapo on maailman seurallisin ja sydämellisin tyyppi, hyväntahtoinen hölmö, mukavuudenhaluinen arkajalka, syli- ja seurakoirien mestari, nukkumisekspertti, kotitonttu ja luotettava kuuntelija.
Lahjaksi tuli nakkikääty kaulaan, jonka ikuistaminen vaati vähän työtä...


Puolikuuro- ja sokea isäntä sentään jotain haistoi ja jopa vähän innostui:)
Lopulta pysyi hetken paikallaan ennen kun sai nauttia lahjastaan.


Pitkää ikää ja nautinnollisia päiviä Kaapolle!

torstai 30. tammikuuta 2014

Onneli ja Anneli

Tänään oli taas vuorossa leffailta. Tällä kertaa mentiin katsomaan Marjatta Kurenniemen kirjoihin perustuva lasten elokuva Onneli ja Anneli. Leffaseurana oli yksi tyttäristä ja lapsuudenystävä, jonka kanssa olemme pienenä lukeneet nuo kirjat. Muistan että mulla itselläni oli "Onneli ja Anneli ja orpolapset", joka oli aika jännä silloin.


Pakkohan se oli mennä katsomaan millaisia seikkailuja kuului kahden ekaluokkalaisen tytön kesään, kun he muuttivat kahdestaan asumaan Ruusukujalle.
Elokuva oli hyvin toteutettu ja musta se oli ihana. Siinä oli kaikkea söpöä, pastelliväristä ja suloista. Oli poneja, koiranpentuja ja kikatusta. Oli ruusuja, saippuakuplia ja ilmapalloja ja tarjolla suklaata, jätskiä, marenkia ja lättyjä:)


Hymyilytti polkkatukkaisten pikkutyttöjen ilmeet ja söpöys. Ja selvitettiinhän siinä rikoskin ja saatiin rosvo kuriin ja järjestykseen... Kiva lastenleffa jossa ei ollut kännyköitä ja tietokoneita ja hurjia tehosteita. Ja nauratti vähän miettiessäni jostain lukemaani arvostelua, jossa mainittiin että aikuisnäyttelijöillä oli vähän kesäteatterimeininki päällä, niinhän se vähän olikin mutta ei haitannut mua.


keskiviikko 29. tammikuuta 2014

Kovan onnen bilemekko

Jos joku ehti luulla mun hankkineen itselleni bilemekon, niin asia ei todellakaan ole niin, enhän mä käy koskaan bileissä...


Kyse on tytön Australiasta asti tilaamasta mekosta, joka aiheuttaa pelkkää harmia. Jotain ihme pygmejä ne australialaiset kun normaalisti sopiva koko etukäteismittailusta huolimatta ei mennyt millään kiinni. Kiikutettiin se sitten lähiompelijalle korjattavaksi ja mekosta saatiin sopivan kokoinen.


Mutta edelleenkään sitä ei voi käyttää, vaan nytpä vetoketju jumittaa yhdestä kohtaa pahasti. Harmi kun ei ole itsellä minkäänlaista ompelijan vikaa. Ei kai auta kun mennä uudelleen liikkeeseen, josko vetoketjun vaihto vielä pelastaisi. Paljon mielipahaa ja kuluja yhdestä mekosta, toivottavasti saadaan vielä pirteä keltainen mekko kesää ajatellen käyttökuntoon!


Tän pitäisi olla hyvän mielen blogi mutta nyt tuli jaettua vähän pahaa mieltä tällä kertaa.

tiistai 28. tammikuuta 2014

Uusin Bridget Jones

Mä oon aikoinani lukenut kaksi ensimmäistä Helen Fieldingin Bridget Jones- kirjaa kun ne ovat ilmestyneet ja elokuvatkin on nähty moneen kertaan. Nyt sain vihdoin käsiini uusimman kirjan "Mad about the Boy", jota olen etsiskellyt ja nyt se lopulta tilattiin mulle kustantajalta kun on lopussa joka paikasta.


Mua tietysti kiinnosti kirja jo ikäni puolesta, tässä uusimmassa teoksessa Bridgetkin on jo ehtinyt kypsään 51 vuoden ikään ja on leski sekä kahden pikkulapsen äiti. Hän joutuu kamppailemaan tutustuessaan sosiaalisen median maailmaan ja uusiin deittailusääntöihin.
Ainoa vaan että Twitter ei ole mulle henkilökohtaisesti tuttu, vaikka FB, Instagram ja WhatsApp ovat säännöllisesti käytössä... Mutta nyt tuli tutustuttua vähän senkin saloihin.
Mä tykkäsin tästäkin kirjasta kuten aiemmistakin, sama hömppä Bridget oli vauhdissa jälleen ja tuotti hyvää mieltä kuten ennenkin.


En mä oo yleensäkään mikään kova käkättäjä, mutta kyllä tarina sai välillä hymyn nousemaan huulille ja odotan mielenkiinnolla kirjan perusteella tehtävää elokuvaa.

maanantai 27. tammikuuta 2014

Wishlist

Monissa blogeissa olen törmännyt toivelistoihin, joissa laatijat lähinnä pohtivat tarpeitaan/haaveitaan vaate- ja laukkuostosten suhteen.
Mä aloin tässä ihan miettimään, että mitä mä toivoisin etenkin jos ei olisi mitään budjettia rajoittamassa. Loppujen lopuksi oli yllättävän vaikeaa keksiä mitä mä oikeesti tarvisin tai edes haluaisin ja pitikin ihan miettiä muutaman yön yli...
Vähän sama juttu kun kerran ystävien kanssa tuli puheeksi mitä haluaisi, jos tietäisi kohta kuolevansa. Mä en oikein keksinyt siihen mitään spesiaalia. ( Mun ystäväni toive oli silloin että hän saisi oman täytekakun ja söisi siitä erikseen kaikki kerman.)
Lopulta perusteellisesti mietittyäni sain seuraavaa aikaan:


Ihan ekaksi tuli mieleen laadukas paistinpannu, yleensä käytän yhtä ja samaa lähes päivittäin ja nyt olisi aika saada uusi kuluneen tilalle. Siinäpä ylellinen haave...

Sitten tollaista Pentikin kynttiläpuuta mä oon monta kertaa ihaillut ja siitäkin ilahtuisin.

No ihan erityistoive olisi pieni ranskisvauva, mutta nyt pitää vielä ottaa kaikki irti Kaapon läsnäolosta ja sitäpaitsi mies yrittää lytätä mun haaveet uusista lyttynaamoista:(

Ihan utopistinen toive olis kissa, mieluiten leopardikuvioinen mutta jo vuosia sitten mies on todennut että jos meille tulee kissa niin hän lähtee... Sellaista se on, vaikka on aikuinen niin ei voi hankkia mitä haluaa kun pitää ottaa muut huomioon.

Joku laukkukin aina tietysti kelpaisi, Michael Korsin Selmaa niiteillä välillä ihailen.

Sitten tuo Block-valaisin olisi mun mieleeni, sellaiselle ehkä vielä löytyy paikka meiltä.

Matkustamisesta mä en ole kamalan innostunut, mutta joskus vielä toivoisin pääseväni Kreikkaan, katsotaan tapahtuuko se kun täytän 50, tai ehkä sitten kun 60 tulee täyteen.

Oikeasti tarvitsisin uuden mekon tytön yo-juhliin ja katsellessani Asos Curven valikoimaa silmiin osuivat kaikki mustat vaihtoehdot, mutta pitäisiköhän olla joku muu väri kun on keväinen juhla kyseessä?

Ja yksi toive vielä itselleni että saisin energiaa ottaa itseäni kunnolla niskasta kiinni ja aloitettua kevyemmän ja terveellisemmän elämän, enkä keksisi aina hyviä tekosyitä.

Olisi kiva tietää miltä näyttäisivät teidän toivelistat!

lauantai 25. tammikuuta 2014

Rantakeliä odotellessa

Juuri näin kireimmällä talvipakkasella hain tilaamani uimapuvun. Kesää ja järveen pulahtamista joutuu kyllä odottamaan vielä pitkän tovin, mutta uimahalliin voisi taas pitkästä aikaa lähteäkin.


Oon ennen maininnutkin että Klingelin postimyynnissä on runsas valikoima tällaiselle vähän kurvikkaammalle mammalle sopivia uikkareita, joissa on hyvä leikkaus ja antavat tukea, eikä hintakaan ole ihan päätähuimaava.
Samalla sorruin tilaamaan myös keväisen vaalean tiikeripaidan, eli taas eläintä ja kimallusta pääosissa;)


Tilatessaan sai kaupan päälle huivin, jossa on yllättäen hopeakuvioita. Sehän kelpasi mulle.


Harakoiksihan niitä nimitetään, jotka tykkää kimalluksesta, mutta mä taidan olla ihan pöllö.

perjantai 24. tammikuuta 2014

Born in Paradise

Yksi jokakeväisistä kohokohdista on taas käsillä kun sain hankittua Escadan viimeisimmän kesätuoksun. Yleensä helmikuun alussa oon alkanut kyseistä hajuvesipulloa vaanimaan, mutta yllätyksekseni näinkin niitä jo nyt myynnissä Sokoksella!


Kyseessä on 22. Escadan erikoistuoksu kesäksi ja mun kokoelmassani se on neljästoista pullo, ihan alusta en ole hoksannut niiden olemassaoloa ja tajunnut ruveta niitä keräilemään.
Born in Paradise on trooppinen tuoksu, joka on saanut inspiraationsa Pina Colada-drinkistä ja sitä mainostetaan viettelevänä cocktailina ananasta ja kookosmaitoa, johon sekoittuu kirpeitä vesimelonin ja vihreän omenan vivahteita.


Nämä kesätuoksut ovat mun mielestäni aina melko samantyylisiä ja makeita, mutta mulle näistä on muodostunut perinne ja kyllä yksi pullollinen kesäaikana aina tulee suihkittua. Pullot ovat mulla esillä kylppärissä värikkäinä koristeina, niitä olenkin aiemmin kuvannut ja tehnyt niistä oman postauksen...




keskiviikko 22. tammikuuta 2014

Leipomisvimma

Pakkanen nipisteli ulkona siihen malliin, että päätin vapaapäivänäni käyttää aikaa leipomiseen keittiön lämmössä. Alunperin mun piti paistaa lihapullia mutta sitten selvisi että ruokailijat poikkeavat ihan eri aikoihin syömässä, niin en viitsinytkään vaivautua. Sen sijaan sain idean leipoa piirakan kaikenlaisista jämistä; tein voitaikinapohjan ja päälle paistoin jauhelihaa, jota maustoin mm. tacosalsan lopuilla.
Pakastimesta löytyi maissipussi ja jääkaapista erilaisia juustonjämiä ja juustoista tacokastiketta. Päälle vielä munamaitoseos, jossa Mustapekka-ruokakermaa ja uuniin vaan.
Piirakasta tuli ihan täyttävää ja syötävää...


Mun on tehnyt mieli kokeilla uusimman Kotivinkin reseptiä lakutiikerikakusta ja seuraavaksi päätin testata sitä. Huolellisesta kakkuvuoan voitelusta huolimatta tekele paikoin tarttui ja vähän repesi kumotessa, mutta yritin kätkeä sitä koristelemalla:)  Makuhan se on se pääasia kuitenkin.




tiistai 21. tammikuuta 2014

Harvinaisia asukuvia

Mammasta itsestään ei taida asukuvia kovin helposti tulla näytille, mieluummin kuvailen pelkkiä vaatteita ilman mallia...
Mutta nyt on blogissa uutta asukuvapuolella, nuorin tyttö lupautui silloin tällöin  esittelemään uusia vaatehankintojaan, kun niitä yhdessä usein pohditaan ja arvioidaan ja katsellaan kuvia netissä. Nyt kun uusin paketti tuli perille, pistettiin heti toimeksi ja kuvattiin uutuudet myös tänne.
Paketista paljastui kullankimaltava paljettimekko penkkareita, abiristeilyä yms. tulevia bileitä varten.



Lisäksi tuli arkisempaa vaatetusta; ruusupusero joka oli alunperin suunnitelmissa sinisenä, koot vaan harmittavasti olivat loppuneet sekä monikäyttöinen "shortsihame".



Nää kelpaisi mullekin jos olisin nuori ja nätti. Saattaa olla että jatkossakin päästään joskus katsastamaan vähän nuorempien muotia, ettei vallan kyllästytä mammamaisiin leopardi- ja eläinkuvioihin:)

maanantai 20. tammikuuta 2014

Ansaittu lepopäivä

Mulla on näitä yövuoroja kertynyt nyt tavallista tiheämpään ja niitä tulee lähiaikoina olemaan runsaammin kaikenlaisten sairauslomajärjestelyiden takia.
Mä kyllä tykkään tosi paljon valvomisesta, mutta aina se vaatii vähän aikaa että pääsee takaisin normaaliin rytmiin. Alkuun on aika zombie-olo varsinkin viimeisen yön jälkeen, pitää touhuilla ja pysytellä hereillä ettei sammu liian aikaisin illalla.


Herättyäni kävin vähän ihailemassa auringonpaistetta ja haukkaamassa happea rannassa. Mun vakiuimapaikan portaat ovat hauskasti jäätyneet myrskytuulen aikana. Nyt ei tosin uiminen houkuta tippaakaan...




Ilta kruunattiin vielä lätyillä, joita nuorin tyttö kiltisti paistoi. Just sopivaa pakkaspäivän herkkua!



sunnuntai 19. tammikuuta 2014

Pirteä ulkoilukeli

Nyt on kunnon villasukkakeli, sen tietää mun lapsenlapseni Sylvikin Turussa.


Viime päivinä on todella ollut raikasta ulkoilusäätä, mutta nyt ei kyllä yhtään valiteta kun valoa on kerran odotettu pitkään ja hartaasti, sekä myös lunta maahan. Kiva kun sinistä taivasta ja aurinkoakin on saanut nähdä pitkästä aikaa.


Työmatkalla ja koiraa ulkoiluttaessa mulla on ollut jo monta talvea käytössä Icebugin talvikengät, ne on olleet mulla kyllä ihan ehdottomat hengenpelastajat; äärioloissa pimeällä, liukkaalla ja vielä lisäksi silmälasit huurussa nastat purevat jäähän tiukasti, eikä tarvitse jännittää kompuroimista.


 
Itse asiassa mulla on käytössä jo toiset jalkineet tätä samaa mallia, ekat alkoivat jo vuosien saatossa kovassa käytössä repeilemään ja vetoketjukin hajosi.
Ilman näitä en kyllä tulisi toimeen, enkä ole valmis lähtemään kävelylenkille kun on vähänkään liukasta.
Kaapo ei ole koskaan kovin innostunut lenkkeilystä muutenkaan, joten nyt kovemmilla pakkasilla ei sen kummempia lenkkejä tehdä, riittää kun vaan asiat tulee hoidettua... Sohvalla on viihtyisämpää Kaapon mielestä.


Näsijärven jäällä näkyi jo rohkeita kävelijöitä marssimassa kohti Siilinkarin majakkaa, itse en ole vielä uskaltautunut jäälle. Lehdessä kyllä jo lupailtiin kunnostaa jokatalvinen matkaluistelurata pikimmiten ja tänäänkin luistelijoita oli jo liikkeellä, että kai se pitää uskoa että jää on jo riittävän kestävää.


Tämä kuva on viime talven Siilinkarin lenkiltä, silloin vielä Kaapokin jaksoi tulla mukaan, mutta nyt saattaa olla jo heikompaa:(

lauantai 18. tammikuuta 2014

Dermotilaus

Tässä onkin vuodenvaihteessa ollut vähän taukoa kosmetiikkatilauksissa, mutta nyt saapui odotettu Dermosilin tilaus. Mulla oli edellinen kasvovesi juuri loppumassa ja tilasin kokeeksi SkinComfort-sarjasta kosteuttavan puhdistusmaidon ja kasvoveden sekä silmänympärysvoiteen. Niissä on tyylikkäännäköiset, hillityt pakkaukset, ilmiselvästi aikuiselle iholle tarkoitettuja.



Lisäksi varastoin lempparijalkavoidettani, joka sisältää voipuunvoita, se on hoitavaa ja kosteuttavaa sekä sitrusöljy virkistää ja jättää raikkaan tuoksun iholle.


Nyt on muuten siitä Aina-voiteestakin , josta olen aiemmin kirjoitellut, ilmestynyt vaaleampi sävy rinnalle. Se on varmaan ainakin näin talvikalpealle iholle sopivampi vaihtoehto, mutta sitä en vielä hoksannut hankkia. Täytyykin seuraavaksi kokeilla, mä kun tuppaan olemaan kesälläkin lähes yhtä kalpea.

perjantai 17. tammikuuta 2014

Helppo broilerisalaatti

Yksi meidän perheen suosikkiruokia on ruokaisa broilerisalaatti, sitä on muutaman kerran laitettu jouluateriallekin, kun tytöt ei niin rosollista ja muutenkaan jouluruoasta välitä.
Valmistus on helppoa; paistetaan kypsäksi broilerinfileesuikaleita ja keitetään pastaa, tällä kertaa meillä oli terveellistä ruispastaa, yleensä on käytetty perhospastaa.




Salaatin lisäksi tulee kurkkua, tomaattia, ananaspaloja ja paprikaa jota meillä ei nyt ollut, vaan heitettiin mukaan fetajuustopaloja, joita sattui löytymään ja sekin sopi hyvin, eli itse voi soveltaa...
Kastikkeeksi sekoitetaan kermaviiliä ja American-dippiä ja se lisätään muiden keskenään sekoitettujen aineiden joukkoon.


Sitten vaan nauttimaan vaikka tuoreen patongin kanssa!

torstai 16. tammikuuta 2014

Hiuskriisi

Mulle syntyi vakavamman luokan hiuskriisi, joka sai alkunsa töissä erään asukkaan kommentista. No, kaikillahan siellä on jonkin asteista dementiaa ja säännöllisesti saa kuulla todella ihan mitä sattuu myös omaan ulkonäköön liittyen.
Tää nyt vaan sattui olemaan sellainen juttu, joka kolahti kovempaa ja sai miettimään ja melkein samantien tartuin puhelimeen ja varasin ajan kampaajalle.
Oon itse tosi huono suunnittelemaan tai päättämään mitä tekisin hiuksilleni ja kyselin ideoita hyvältä työkaverilta ja tytöiltä.


Tässä heidän ehdotuksiaan, he näkisivät mut joko Paris Hiltonina tai Victoria Beckhamina:)
Ja mikä onkaan sitten lopputulos... Mä oon tosi arka laittamaan omia kuviani blogiin, en ole ollenkaan tyytyväinen ulkomuotooni, mutta laitetaan nyt jotain epäselvää...
Vielä on matkaa Victoriaksi, mutta uusi hiusmalli tuntuu ihan kivalta ja ensi kerralla laitetaan ehkä vähän vaaleampaakin joukkoon.