Mulla mieliala on aika surullinen, tuttu ja turvallinen työ loppuu. Oon ollut samalla osastolla yhdeksän vuotta ja jo sinäkin aikana on tapahtunut paljon muutoksia, alkuun se oli pelkästään hoiva/vuodeosasto mutta vuosien varrella nimitys on muuttunut isoksi vanhainkotiosastoksi ja asukkaiden joukossa on enemmän käveleviä ja vähän omatoimisempia vanhuksia. Olen niin tottunut isoon laitosmaiseen ympäristöön, asukaspaikkoja oli alkuun 43 ja vieläkin 38.
Nyt ei tiedetä kuka mihinkäkin siirtyy, kaupungin vanhustyöhön kuitenkin, oli se sitten kotihoitoa tai tuettua palveluasumista tai mitä... Itse saadaan esittää jotain toiveita uudesta sijoituspaikasta.
Mä oon niin kamala jännittään ja stressaamaan muutoksia, että edessä on aika ahdistavat ajat.
Työ nyt ei kuitenkaan lopu, mutta epävarmuus on silti niin suuri. Nyt on kuitenkin ollut paljon hyvää; on saanut suunnitella itselle sopivia työvuoroja ja mm. työmatka on ollut mukavan mittainen. Työkavereita tulee ikävä ja asukkaitakin... Saa nähdä mistä sitä itsensä syksyllä löytää.
Täytyy vaan yrittää ajatella että muutos on uusi mahdollisuus ja hyviäkin puolia saattaa löytyä, mutta mun luonteen ja taustat huomioon ottaen tulee olemaan kyllä vaikeeta...
Voimia muutokseen. Toivottavasti saat itsellesi mieluisan paikan mukavassa työyhteisössä.
VastaaPoistaKiitos! Kai se vähän helpottaa sitten kun selviää mihin pääsee tai joutuu...
PoistaMuutoksen tuulet puhaltavat nykyään aika rajusti joka puolella . Itsekin niitä kokeneena toivon sulle jaksamista koitokseen , asioilla on tapana järjestyä - tavalla tai toisella.
VastaaPoistaKiitos! Ainakin työtä pitäisi riittää, on vaan niin vaikea ensin sopeutua uuteen ja vieraaseen juttuun.
PoistaSamoilla ajatuksilla kuin edellisetkin.
VastaaPoista