Penkkareiden tirkistelyä

Sain tyttären luvalla julkaista pienen kurkistuksen viime viikkoiseen penkkarijuhlahumuun. Olin itse kadunvarressa seuraamassa ajoja ja hienoa kun osui kerrankin kohdalle sellainen päivä, ettei ollut niitä perinteisiä helmikuun paukkupakkasia.

Vaaleanpunavalkoinen glitterisenä kimalteleva ja saippuakuplia puhalteleva yksisarvinen juhli iloisena koulu-urakan päättymistä.

Nyt seuraa sitten ohjelmassa kirjoituksiin valmistautumista ja kovaa kesätyönhakua.

Toukokuussa varmaan palaillaan yo-juhlien merkeissä...

Herkullisia uuniperunoita

Uuniperunoita on kiva ja helppo tehdä viikonloppuruoaksi kun on vapaata, ainoa mikä siinä vie aikaa on perunoiden kypsyminen uunissa. Me ollaan varattu 1-2 isoa Rosamunda-perunaa per naama. Ne sitten pestään ja harjataan perusteellisesti, että kuorikin on syömäkelpoinen ja tällä kertaa öljysin pinnan valkosipulinmakuisella oliiviöljyllä, niin että kuoreen tulee ihanan rapea pinta. Tavallinenkin ruokaöljy käy kyllä.

Tein helpon kinkkutäytteen; kermaviilin sekaan pilkotaan kinkkua ja purjoa sekä maustetaan tilkalla sitruunamehua ja ripotellaan joukkoon suolaa ja mustapippuria.

Perunat saavat olla uunissa 225 asteessa tunnin verran ja sitten vaan herkuttelemaan täytteen ja ehkä pienen voisilmän kanssa ;).

Uusista treenivaatteista potkua?

Ei kyllä nyt valitettavasti mikään kulje siitä huolimatta että ostin uudet salihousut KappAhlista, ei tahdo välillä edes henki kulkea. Housut ovat räväkän värikkäät, joukossa tietysti vähän leopardia ja saattavat kyllä säikäyttää muut salilla olijat kun mamma niissä sinne astelee... Kunhan nyt pääsisi astelemaan, vähän kun enemmän liikkuu ja itseään rasittaa, niin tulee yskittyä keuhkot pellolle ja on voimaton olo.

Huomasin että tytön lenkkarit sopisivat hyvin tähän väri-iloitteluun, täytyy ehkä joskus salaa lainata niitä. Meillä on sama kengän koko ja kyllä munkin kengät välillä lähtee seikkailemaan ilman lupaa.

Ei ole tosiaan tällä lomalla ollut mitään asiaa kuntosalille, oon vaan oleillut kaikessa rauhassa ja ihaillut miehen tuomaa tulppaanikimppua.

Kaapon kanssa ollaan kaksin vietetty laatuaikaa, tyttö on ollut abiristeilyllä ja mies saunaillassa. Pari hyvää siideriä ja blogien sekä kirjojen lueskelua, ehtii kai niitä housuja myöhemminkin testata. 

Onneksi ennen mua oli kirjastossa käynyt joku suuri chicklit-kirjojen ystävä ja sain helposti poimittua palautushyllystä kassillisen kevyttä viihdykettä.

Ystävänpäivä

Ihanat ystävänpäivätoivotukset kaikille!

Ystävänpäivä on näitä uusia toisten parjaamiakin juhlia ja amerikankotkotuksia kuten Halloween, mutta mun mielestä juhlia ei voi koskaan olla liikaa. Eikä ystäviäkään...

Mutta ei se silti tarkoita että pitäis lahjoja ostella, voi sitä muutenkin olla yhteydessä tai ainakin mun kohdalla kerran vuodessa tulee mietittyä lämmöllä ystäviä. Paljon on sellaisiakin, jotka ovat elämäntilanteiden vaihdellessa jääneet; entisiä naapureita, työkavereita, opiskelukavereita tai lasten kerho- tai koulukavereiden äitejä yms. joita muistelen ja mietin mitä heille nykyään kuuluu. Osa on sitten pysynyt kuvioissa pitkäänkin, vaikkei niin säännöllisesti tavattaisikaan. Vanhimman ystävän kanssa ollaan tunnettu lastentarha-ajoilta asti, kun oltiin kuusivuotiaita ja ystävyys jatkuu edelleen. Ja uusille on aina tilaa, kun vaan löytyy sellainen tyyppi, jonka heti helposti tunnistaa ystäväksi:)

Töissä olen huomannut ettei se nykyään ole iästäkään kiinni, ystäviä mulle voi olla yhtä hyvin nuoret sekä vanhat.

Ystävät on tosi tärkeitä, en toivoisi kenellekään sellaista tilannetta ettei ole yhtään ystävää, joka välittää ja tukee.

Etsin söpöjä ja muhun vetoavia ystävyyskuvia ja muhun näytti sitten eniten vetoavan söpöt eläimet niinkuin yleensä:

Mutta sitten löytyi vielä pari kuvaa nekin Pinterestistä, jotka syystä tai toisesta myöskin ilahduttivat mua:

Täällä sitä valvon ja pohdiskelen ystävyyttä oikein hartaudella, uni ei tahdo tulla ja yskittää:) Onneksi loma vielä jatkuu...

Pikkupeikko

Mulla oli aamulla harvinaisen aikainen herätys kun piti mennä labrakokeisiin jo ennen kymmentä ja ravinnotta. Sen jälkeen poikkesinkin haukkaamaan vähän aamupalaa viihtyisässä kahvila Pikku Peikossa, jota mun kaverini pyörittää Näsilinnankadulla.

Harmi kun hän ei itse nyt sattunut olemaan paikalla, mutta otin muutaman kuvan hiljattain uusitusta ja maalatusta "peikkoluolasta".

Kahvilassa on monipuolisesti erilaisia leivonnaisia suolaisen- tai makeannälkään ja yksi paikan erikoissuosikkeja on kuulemma maksamakkarasämpylä. Joka päivä on tarjolla myös vaihtuva ja maukas keittolounas.

Pikku Peikko on kotoisa ja kohtuuhintainen paikka keskikaupungilla, josta tulee välillä ohikulkiessa haettua mukaankin joku leivos kun tekee mieli jotain hyvää.

Kahvilassa on hauskoja yksityiskohtia ja ystävällistä palvelua jota mä arvostan.

Mammatyyliset seeprakengät ja niitä näitä

Nyt kelpaa odotella kuivempia kevätkelejä kun kenkäkokoelmaan tuli uudet seepraballerinat H&M:ltä, ennestään mulla onkin leopardikenkiä jo olemassa.

Samassa paketissa sain kivan sydänpuseron heti käytettäväksi.

Tosi harmaata ja synkkää ilmaa nyt on pidellyt, saa vielä ihan rauhassa poltella kynttilöitä eikä aurinko häikäise. Edellinen kynttilä paloi loppuun ja kaivoin esille Kicksistä ostamani kookoksentuoksuisen kynttilän, se ikäänkuin tuo lomatunnelmaa ja mielikuvia aurinkovoiteen tuoksusta.

Mä laitan kynttilät usein tollaiseen lasihurrikaaniin, josta tykkään kovasti.

Kevyempien aiheiden jälkeen lopuksi sellaista, että nyt on mielikin aika harmaa; vihdoin ja viimein tilattiin Kaapolle aika ensi viikolle tutulle, kivalle eläinlääkärille kuntoarvioon, jossa se tutkitaan ja punnitaan sen elämänlaatua. Vanhojen vaivojen lisäksi Kaapo on viime aikoina lähes joka yö pissinyt meidän sängyn niin että kaikki petivaatteet menee pyykkiin. Ja tähän vaivaan ei ikävä kyllä ole lääkettä, koska ei johdu pidättämiskyvyttömyydestä vaan seniiliydestä.

Sängystä pois häätäminen ei tule kyseeseen, koska tuntoaisti on ainoa joka Kaapolla pelaa hyvin ja se kaipaa kosketusta:(

Vaikeita ja kipeitä asioita pohdittavaksi...

Matkailu avartaa

Reissusta on palattu hengissä, vähän edeltäneet yövuorot ja flunssa verottivat voimia mutta rentoutumismatkahan olikin kyseessä. Tuli nähtyä uusi Viking Grace, syötyä hyvin ja pikkuisen shoppailtuakin.

Buffetillallinen oli heti yhdeksän jälkeen laivan lähdettyä ja siellä meni aikaa maistellessa erilaisia herkkuja. Meidän mielestä alkupalat olivat kaikista parhaita.

Tässä kuva-antia koko matkan ruokailuista.

Kello oli jo aika paljon kun vielä poikettiin tutkimassa taxfreen valikoimaa ja sen jälkeen jaksettiin käydä nauttimassa yhdet kauniinväriset drinkit ja kuuntelemassa hetken humppaa ja katsomassa örvellystä ennen kuin painuin pehkuihin. Siinä kyllä kävi lopulta niin, ettei sitten uni kuitenkaan tullut ennen kolmea ja aamulla kuorsailin tyytyväisenä puoleen päivään ja jätin aamupalan väliin suosiolla.

Iltapäivällä jaksoin jo lähteä kiertelemään ja tutkimaan ympäristöä. Laiva oli siisti ja hieno, väkeä ei ollut juurikaan varsinkaan paluumatkalla. Sää oli harmaa ja sumuinen, joten maisemia ei juuri katseltu. Oli pakko ottaa yksi kuva kun ruokapaikan tuoleissa sattui olemaan mun suosimaani mustavalkoista kukonaskelkuviota:)

Taxfreesta tein omasta mielestäni kivoja löytöjä. Ostoslistalla oli perinteisesti Diorin LipMaximizer ja Hydracoloreja, joita ilman en tuu toimeen. Yllätyksekseni löysin myös Victorias Secretin telineen ja ostin kokeeksi yhden bodymistin, joista nuorimman tytön kanssa ollaan intoiltu.

Bongasin myös Guessin pikkulaukun huimassa 60 % alennuksessa ja halusin ostaa sen vaikka makutuomarini tyrmäsivät valintani.

Satuin vielä huomaamaan myynnissä Junarosen plussamallistoa, jota ei tahdo vielä olla juuri missään liikkeissä ja valitsin mieleiseni puseron, joka suorasanaisten matkakavereiden mukaan oli tyyliä whitetrash... Ok, en sovittanut ja huomasin vasta myöhemmin että selkä oli pelkkää pitsiä, mutta onhan mulla mustia toppeja pistää alle.

Loppuaika menikin lepäillessä, mitä nyt käytiin syömässä uudentyyppisessä itsepalveluravintolassa, jossa oli samanlainen systeemi kun Vapianossa; ruoka käydään tilaamassa ja hakemassa tiskiltä itse. Vähän jännitin miten se sujuu, mutta väkeä oli niin vähän ettei tarvinnut jonotella ja ihmetellä.

Hyvin tuli levättyäkin ja lueskeltua ja seurusteltua jälkikasvun kanssa kerrankin ajan kanssa. Opin myös kalkkiksena uusia termejä nuoremmilta seuralaisilta ja oon taas astetta viisaampi. ( Ne kyllä vaan ovat sellaisia, ettei niitä käytännössä ehkä ole tarvetta käyttää:)

Kaiken kaikkiaan hyvä reissu, tästä on hyvä jatkaa lomaa!