sunnuntai 22. tammikuuta 2017

Leopardimamma vauhdissa

Eihän se elinikäinen leopardirakkaus mihinkään ole kadonnut, uusi takki tuli juuri haettua postista ja siinä taisikin olla ainoa vaate, jonka nyt näistä alennusmyynneistä olen hankkinut.
Tässä kuitenkin ensin kuvissa mun vanha leoparditakkini, joka on ostettu Haloselta joskus 25 vuotta sitten suunnilleen ja edelleen käytän sitä joka talvi ja tykkään siitä vieläkin.



Nyt mulle osui silmiin Zalandon aleissa mieleinen tekoturkki, joka sattui vielä olemaan jotain plussamallistoa, joten se ei onneksi kiristä olkavarsista. Se mun oli pakko laittaa tilaukseen ja saa nähdä onko sekin vielä 25 vuoden kuluttua käytössä. Kiva kuvitella mua lähemmäs 80-vuotiaana lyllertämässä tässä takissa!
Ja on mulla pitkä musta tekoturkkikin, joka on ostettu muistaakseni joskus vuonna 2000, sekin on tosi kiva edelleen vaikka harvemmin tuleekin käytettyä, lähinnä silloin joskus jos lähtee hameessa esimerkiksi teatteriin.
Ehkä nyt mainitsen vielä toisenkin pitkän leopardimaisen tekoturkin, jota perhe on arvostellut venäläistädin takiksi ja joka oli mulla kerran päällä Lindan kevättalvisissa rippijuhlissa ja odottaa edelleen varastossa että mahtuisi kunnolla päälle..
Mutta pitkäikäisiä ja monikäyttöisiä voivat toiset vaatteet tosiaan olla.



2 kommenttia:

  1. On kyllä hyvin säilynyt takki, kun on vielä 25 vuoden jälkeen käyttökunnossa. Ei sen puoleen on minullakin mummoltani peritty villakangasulsteri ja se on varmaan 80-luvun alkupuolelta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä näköjään noi päällysvaatteet säilyy hyvin kunnossa ja vieläpä on kokokin ollut suurinpiirten sama kaikki nää vuodet, mikä ei ehkä ole niin kovin positiivista...

      Poista