sunnuntai 31. tammikuuta 2016

Arkista tylsyyttä

Mulla vähän kaikki päivät tuntuu samanlaisilta oli sitten arki tai pyhä, vuorotyö sekoittaa eikä aina tiedä missä mennään ja nyt oon kaiken lisäksi vielä ollut pitkään kipeänä niin ei päivissä juuri eroa huomaa.
Alkuviikosta vielä oli lunta, vaikka poro oli jo hyvää vauhtia sulamassa esiin mutta ei siinä montaa päivää tarvittu kun hanget ovat muisto vain ja nurmikko on näkyvillä.




Älyttömän liukas on meidän takapihakin, siellä olen enimmäkseen Honeyn kanssa käynyt sen lisäksi että ollaan laahustettu rantaan kerran päivässä. Ja tietysti vielä silläkin jostain syystä vatsa sekosi ja on pitänyt päästä vähän väliä ulos. Nyt on kyllä pari kertaa tullut sen takia kakatkin lattialle kun olin poissa, eikä se raukka varmaan enää viitsi vaivautua edes herättään tätä raatoa, kun oli yksi lätäkkökin nyt ilmestynyt kun mä vaan nukuin:(

Olin siis taas eilen lääkärissä kun rytmihäiriöt ja hengenahdistus vaan jatkui... Nyt todettiin että korvatulehdus on  vaan pahentunut ja lisäksi on se poskiontelotulehdus. Hain perjantaina jo epätoivoisena antibiootit ja niiden annostusta vielä nostettiin siitä lisää.
Taas sitten vaan lepoa ja runsasta juomista ja sairaslomaa keskiviikkoon asti tällä erää. Mä  ihan hengästyn jo kotona portaissa ja saappaita jalkaan kiskoessa.


Roskiksella oon jaksanut kans hädintuskin käydä ja apteekkireissulla hain surullisenkuuluisaan avaimeen kunnon karvapampulan ettei niin helposti enää häviä. Mä oon ollut ärsyyntynyt siitä saakka kun pari vuotta sitten meidän roskakatokseen tuli lukko. Se hankaloittaa niin paljon arkea kun meillä on yksi avain, joka mm. kerran matkusti Turkuun ja tuli postin mukana takaisin parin päivän päästä.
Viimeksi mies hukkasi sen viikoksi ja jemmattiin kovilla pakkasilla roskapusseja jätesäkkiin ulkovarastoon sen ajan, kunnes se sitten löytyi verkkareiden taskusta juuri kun piti mennä naapureilta lainaamaan ja teettämään uutta...
Ja niin monta kertaa oon tullut lenkiltä koirankakkapussin kanssa ja tuonut sen kotiovelle kuljettuani lukitun roskiksen ohi:( Ei näillä kulmilla ole riittävästi roskapönttöjä ulkoilureittien varrella talvella, kesällä on eri kun uimaranta ja Särkkä ovat auki. Eikä roskapussia voi spontaanisti ottaa mukaan lähtiessään johonkin kun ensin pitää etsiä avain. Siis suuret on murheet mulla.


Mä oon vielä poltellut jouluvaloja ja kynttilöitä. Onneksi luettavaa riittää ja eilen jopa katsoin Netflixistä elokuvan "Eat Pray Love", jonka olisin vuosia sitten tykännyt mennä leffaan katsomaan mutta se vaan jostain syystä jäi. Mä en oikein jaksa keskittyä pitkiin elokuviin, mutta nyt mulla on meneillään American Horror Storyn toinen kausi, josta katson jakson tai pari aina välillä.
Voi kun tästä nyt alkaisi piristyä jo lopulta, tykkään kyllä lepäilystä mutta rajansa kaikella.

2 kommenttia:

  1. Hengessä mukana, mullakin on flunssa ja sairasloma. Johan tässä saikin olla ilman flunssaa 2,5 kk! Suosittelen sinulle tuota Eat, pray, love kirjana. Se on paljon, paljon leffaa monipuolisempi ja syvällisempi. Jos nyt ei leffakaan huono ollut, vaan siitä jäi hyvä mieli.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täytyykin alkaa metsästää sitä kirjaa, mieluiten kyllä englanninkielisenä, yleensä kirjat on leffoja parempia:)

      Poista