Little Miss Honey

Nyt ei oikein mitkään hommat suju, täällä vaan pää pyörällä ihailen uutta perheenjäsentä, joka haettiin kotiin viime yönä. Vähän väsymyskin kyllä painaa, kun edellisenä yönä tulimme matkalta kotiin viiden aikaan aamuyöllä ja lähdimme heti taas illalla uudelleen lentokentälle ottamaan vastaan pientä kulkuria ja pääsimme kotiin vasta neljältä.

Odotimme jännittyneenä tunnin verran kentällä kunnes neljä koiraa lopuksi tuotiin koneesta ja vilkuilimme kuljetushäkkeihin uteliaina kunnes pieni Honey kaivettiin esiin urheilukassin tapaisesta laukusta:) Paikalla oli Kulkurit- yhdistyksen tyttöjä, jotka tarkastivat koirien sirut ja EU-passit ja vähän yleiskuntoa ja sen jälkeen pääsimme kotimatkalle. ( Korvat oli putsattu, kynnet leikattu, hammaskiveä ei ollut juuri yhtään ja koira oli puhdas ). Ajattelimme kuitenkin poiketa lähiaikoina tutulla eläinlääkärillä vähän tarkistuttamassa ja kuulemassa hänen arvionsa Honeyn iästä.

Itse koirahan tuolta adoptoituna ei maksa, mutta kulukorvaus on 450 e johon kuuluu lennon lisäksi sterilointi, rokotukset, loishäätö, tautitarkastukset, siru ja passi.

Väsynyt matkustaja oli vähän jännittynyt mutta autossa hetken tarkkailtuaan rentoutui ja nukkui suurimman osan matkaa sylissä pyyhkeeseen käärittynä.

Kotipihalla tuli heti hienosti pitkät pissat ja nälkäinen Honey ahmi sisään päästyään piimää ja papanoita, jotka saman tien oksensi. 

Vähän ihmeteltiin varovasti paikkoja ja nukuin pikkuisen kanssa patjalla (vaihteeksi) keittiön lattialla kun makkarit ovat yläkerrassa.

Yö nukuttiin rauhallisesti vierekkäin ja aamulla asiat toimitettiin tottuneesti ulos ja ruokakin pysyi jo sisällä.

Honey on rauhallinen ja kiltti tyttö, rappujen kipittäminen ylös ja alas alkoi pian sujua ja sohvalle hyppääminen onnistuu hyvin. Se tökkää varovasti vieressä ollessaan kuonollaan jos ei silitetä tai käsi lepää sen päällä:) Välillä se hakeutuu unille oman matkapyyhkeensä päälle ja osaa pyytää ulos pissalle.

 Käytiin tytön kanssa Ideaparkin eläintarvikeliikkeessä ja meillä meni uskomaton aika valitessa ruokakuppeja ja tarpeeksi prinsessamaista kaulapantaa ja remmiä. Haikeana jätin vielä hyllyyn strasseilla koristellun flexitaluttimen joka olisi maksanut 84 e...

Alku on sujunut kyllä hienosti eikä neidistä ole kuulunut juuri pihaustakaan, hiukan se nyyhkytti kun hävisin yläkertaan odottamatta. Ihanaa jos jatkokin menee yhtä hyvin ja viikonloppuna voimme jo suunnitella mökille menoa.