Tätä päivää

Mä olin kyllä tosi väsynyt yövuorojen jäljiltä, meillä alettiin nyt valvoa yksin, niin kai se vastuukin painoi vielä entistä enemmän... Laitoin herätyksen aamulla vasta yhdeltätoista ja olin tyytyväinen kun onneksi Kaapolla ei ole koskaan kiire ulos. Nykyään se ei aina suostu tulemaan edes rantaan saakka lenkille, pistää vaan jarrut tiukasti kiinni heti kun on saanut pissittyä.

Lähdin seuraavaksi kävelemään kirjastoon lainaamaan uutta luettavaa ja olikin tukalan kuuma sää. Kävin samalla ostamassa syötävää itselleni ja tytölle, mies kun meni tänään ulos syömään.

Ostin kävelykadulta mansikoita jälkkäriksi.

Lähdin vielä kotiinpäästyäni vähän ulkoilemaan itsekseni kun Kaaposta ei saanut seuraa. Kävin haistelemassa sireeninkukkia ennen kuin ne ehtivät kuihtua, ruskeaa oli jo joukossa. Tuoksu oli silti ihana ja kai auringonottajat ihmettelivät kun tungin nenääni kukkiin.

Kokeilin myös miltä tuntui uittaa varpaita vedessä siitepölyn joukossa, mutta kyllä se 15 astetta on vielä liian kylmää mulle kunnon uimista ajatellen.

Mäkin päätin mennä sitten ulos syömään ja kannoin evääni parvekkeelle ja ehdinkin sopivasti ruokailla ennen kuin musta ukkospilvi pimensi taivaan.

Hain kävelykadun (mulle) uudesta tuttavuudesta Watami-sushipaikasta takeaway-annoksen ja hyvältä maistui.

Nyt onkin sopiva hetki siirtyä sisälle lueskelemaan kun alkoi sataa.