Viikon kuulumiset

Saatiinkin monta päivää nauttia auringosta ja lämmöstä. Mulla oli enimmäkseen yövuoroja,,mutta oli kiva seurailla aikaista auringonnousua ja pyöräillä työmatkaa miellyttävissä lämpötiloissa jo ilman hanskoja.

En sentään kokonaan menettänyt uskoani ruusuihin, koska nyt ne taas säilyivät pitkään hyvinä ja viimeistä kukkaa vielä elvyttelin pikkumaljakossa.

Auringonottokausi alkoi kun lepotuoli kaivettiin esiin ja siinähän nyt on miehellä ja Idalla kiistaa paikasta auringossa, jos ovat molemmat kotosalla. 

Käytiin jälkikäteen onnittelemassa pappaa, joka täytti vappuna 80-vuotta. Hän oli saanut kauniita kukkia ja muistamisia vaikkei mitään isompia juhlia järjestettykään.

Tytöistä löytyi hauska merimieskuva, joka on otettu Amandan ensimmäisellä laivaristeilyllä. On toi kolmikko kyllä kieltämättä vähän muuttunut ja harvoin enää mitään yhteiskuvia onnistutaan saamaan.

Honey vilvoittelee välillä sisällä sulautuen sohvatyynyjen joukkoon, mutta se oleili kyllä mun kanssani parvekkeellakin ja hakeutui auringonpaisteisille paikoille mm. pöydälle kun mä taas viihdyn paremminkin varjossa lueskellen. Uusin Seppo Jokisen dekkari oli nopeasti ahmittu ja hemmottelin itseäni samalla nuoruusvuosien suosikkidrinkillä. Herkkään tulee vodkaa tai mun ohjeellani Bacardia, banaanilikööriä ja colaa, eli kunnolla makeaa juuri mun makuuni ja siksi saankin tytöiltä välillä kuulla että mun pitää opetella juomaan aikuisten juomia.

Nopeasti on ympäristö muuttunut vihreäksi, nyt on ihan parasta ja kauneinta aikaa mun mielestäni. Näsinneulakin piileskelee kuvassa ja pian alkaa taas sesonki ja ihmisvilinä Särkänniemessä, kai ne luokkaretkeläiset sen kohta valloittaa. Onkin outoa kun kolmena kesänä Amanda on ollut siellä töissä, mutta tänä vuonna hakeutui muualle.

Äitienpäivän vietin töissä vahtimassa toisten äitien unta, nukuin päivän ja heräsin myöhemmin syömään Idan kokkaamaa kasvisburgeria. Työpaikalle oli saatu äideille kukkia silmän iloksi.

Yövuorojen loputtua kävin kaupungilla ja maistelin jo ensimmäiset mansikat.

Kohta on taas kallisarvoiset vapaapäivät ohi ja aika kuluu tiiviisti töissä, toisaalta mun kannalta ihan hyvä ettei ole enää niin kovin kuuma, kyllä niitä hellekelejä varmaan vielä jatkossa riittää ja mä odotan puolestani innolla taas uimakautta.