lauantai 23. huhtikuuta 2016

Huhtikuun touhuja

Pääsiäisenä ostin keltaisia ruusuja ja ne säilyi tosi hyväkuntoisina yli viikon, viimeksi sitten ne valkoiset taas rupsahti ihan päivässä. Mikähän meni vikaan vai onko vaan niin eroa laadussa, vaikka molemmat Anttilasta ostettu ja reilun kaupan kukkia. Nyt ostin vapaiden kunniaksi koemielessä valkoisia ruusuja ja katson miten niiden käy.

Päästiin aloittamaan mökkikausi haravointitalkoilla ja Honey oli täynnä intoa kun taas autolla lähdettiin, ei olisi hyväksynyt edes tankkaustaukoa kun arvasi mihin mennään.
Mökillä oli jo sinivuokot kukassa siellä täällä.

Vielä tulee poltettua kynttilöitäkin, nyt aloitin laventelintuoksuisen Partylite-purkin ja tuoksu on sopivan keväinen.


Honey taas aikansa juoksenneltuaan vapaana muisti viimekesäisen vahtipaikkansa hirsipöydällä, sieltä näkee hyvin ja voi tarkkailla toisten työntekoa. Se on vaan sit vähän eri juttu jos yrittää istua siinä pöytäkoristeena kun kesämmällä grillataan ja syödään porukalla pöydän ääressä.

Tässä kuvassa jäät ovat jo alkaneet sulaa ja vesi on harvinaisen matalalla. Kesällä ei kunnolla tuota kivirakennelmaa näy, siinä on varmaan ollut laituri jonka kautta vieressä toimineelle tehtaalle on kuljetettu tavaraa ennen muinoin.

Ensimmäinen leskenlehti löytyi vasta 11. päivä, muilla ehti olla jo Instagramissa aiemmin bongauksia.

Töissä työskentelee uusi reipas ja tehokas fysioterapeutti, ja usein viikonlopuksi on nyt jätetty meidän osastolle polkurestoraattori käyttöön. Mä oon myöskin toiminut vahtivana ja kannustavana personal trainerina, koska asiakkaat tahtovat välillä kyllästyä ja kadota kesken treenin.


Tässä vielä vähän ohutta jääpeitettä rannassa mutta illaksi olivat jo jäät lähteneet. Tänä vuonna virallinen päivä oli 19. huhtikuuta, jolloin myös iso Koljonselkäkin vapautui jäistä.

Avonien tilaaminen ja hakeminen on mainio syy käydä aina jätskillä ex-työkaverin kanssa ja vaihtaa kuulumisia.

Pyöräilykausi tuskin ehti päästä vauhtiin kun johan oli kolmannen yövuoron jälkeen etukumi tyhjentynyt eikä paljoa naurattanut. Onneksi ei tarvinnut taluttaa kun alkumatka ja mies otti mut ja pyörän kyytiin tullessaan itsekin valvomasta. Hiekat on kyllä jo aika hyvin korjattu pyöräteiltä mutta tunnelityömaan kohdalla on vaihtelevasti kivisiä paikkoja, niin eikö taas sitten kumi puhjennut. Tää oli nyt jo kai neljäs kerta lähivuosina.

Yövuorojen jälkeen ei tahtonut uni heti tullakaan ja valvoin ja leikin seepraa, onhan se mun lempieläimiäni.



2 kommenttia:

  1. Niin suloinen Honey. On varmaan haastavaa vuorotyöt ja mitä enemmän ikää, olen omalla kohdalla huomannut, että unirytmin tulisi olla sama, tai heti tulee jotain oireita, unettomutta ja migreeniä. Kivaa viikonloppua oudosta säästä huolimatta, tänään ollut, kevät, talvi ja syksy. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos sais itse päättää niin tekisin kokonaan yötyötä, on jo valmiiksi unirytmi jo niin sekaisin;) Täällä on ihan jäätävä tuuli vaikka aurinko välillä paistaakin. Hyvää viikonloppua!

      Poista