Honeyn osavuosikatsaus

Honey on nyt kuulunut meidän perheeseen reilut neljä kuukautta ja vietti ensimmäisen joulunsa Suomessa.

Eipä se joulusta sen ihmeemmin välittänyt, paitsi että oli onnessaan kun kotona oli enemmän rapsuttajia ja kainalokavereita paikalla. Pieni kinkunmaistelu veti vatsan heti sekaisin, että pysyteltiin vaan arkiruoassa.

Kuvituksena on Honeyn epäluuloisia ilmeitä ja mietteitä joululahjastaan, se raukka ei ole oikeasti varmaan koskaan oppinut leikkimään millään leluilla ja puruluutkin se vaan kerää ja kätkee meidän sänkyyn, josta niitä aina putkahtelee petatessa.

Honey on myös omatoimisesti varmaan olosuhteidenkin pakosta joutunut järjestämään oman juomahuoltonsa ja nyt se latkii usein vettä joulukuusen jalasta ja suihkutilassakin se käy aina nuolemassa vettä lattialta vaikka tietysti oma vesikuppikin löytyy.

Kyllä se niin meidän koiraksi on sopeutunut ja meinaa aina revetä riemusta pyörittäessään häntäänsä tervehtimisrituaaleineen kun joku tulee kotiin.

Tässä vaiheessa kun on tapana mennyttä vuotta puntaroida, niin täytyy sanoa että Honey oli kyllä vuoden paras löytö!