Tunneliajelulla

Eilen sitten koitti se päivä, jolloin Tampereen uusi rantatunneli avattiin liikenteelle puoli vuotta etuajassa alkuperäisistä suunnitelmista.

Lukemattomia kertoja olen ehtinyt tunnelia kirota lokakuusta 2013 alkaen, kun rakennustyömaa ja päivittäiset räjäytykset alkoivat. Mehän asutaan vain muutaman sadan metrin päässä tunnelin suuaukolta ja saatiin jatkuvasti kokea kuinka talo tärisi ja ikkunat helisivät räjäytysten aikana.

Ja on sitä työmaaliikennettä, kolinaa ja piipitystä kuunneltu ihan tarpeeksi pamausten jälkeenkin.

Nyt on kuitenkin 2,3 km pitkä tunneli avattu ja tänään pääsin kyytiin kun ajeltiin se päästä päähän kokeeksi. Niin innokas en sentään ollut, että olisin mennyt Tampere-päivänä jo tutustumaan tunneliin, kun se oli avoinna yleisölle ja siellä sai kävellä ja pyöräillä.

On täällä maisemat muuttuneet aika lailla ja meidän kulkureititkin muuttuivat nyt uuteen uskoon, on tässä vähän totuttelua näin alkuunsa.

Toivottavasti tää nyt toteuttaa lupauksensa ja helpottaa ruuhkia. Odotan myös kovasti että Santalahden ranta-alue saataisiin uudelleen kunnostettua ulkoilu- ja virkistyskäyttöön, sinnehän jäi työmaan alle mm. meidän koirapuisto ja matonpesupaikka.

Näissä kuvissa sujahdetaan molempien päiden suuaukoista sisään. Ja nyt kun tää alkaa olla valmis, niin kohtahan alkaa myös se paljon puhuttu ratikan rakentaminen, että liikenneprojekteja täällä kyllä riittää jatkossakin.

Marraskuun tunnelmia

Marraskuun alussa oli vielä jotain väriäkin maisemassa, Näsinkallion rinteestä löytyi kauniin keltaista ennen kuin talvi iski täysillä.

Vietettiin tosiaan jo isänpäivää etukäteen illallisen merkeissä, kun varsinaisena juhlapäivänä mies oli matkoilla ja pöytään katettiin silloin vanhoja ja vähän uudempiakin Paratiisi-astioita.

Mulla on ollut viime aikoina aika kiirettä, paljon iltavuoroja ja reilun viikon olin Honeyn kanssa ihan kahdestaan ja hermoilin vähän miten se pärjää yksin kotona pitempiä aikoja. Ihan tyynesti se onneksi otti ja lepäili kotivahtina ja yritin vielä iltamyöhään käydä sen kanssa pitemmillä lenkeillä, mutta välillä ehti olla jo niin kovaa pakkasta ja tuulta, ettei se edes tarjennut ulkoilla pitkiä aikoja.

Myrskytuulet tekivät rantalenkeistä aika jäätäviä, pipokin piti jo kaivaa esille. Saatiin kuitenkin ihailla tuulen ja aaltojen tekemiä hienoja jäätaideteoksia.

Otin esille jo tunnelmavalot olohuoneeseen, kynttelikköjen kanssa pitää vielä vähän odotella mutta nämä eivät ole liian jouluisia ja tuovat lisää kaivattua valoa elämään.

Yksin ollessani en juuri viitsinyt sen kummemmin laitella ruokaakaan, bussikyytiin kelien takia siirryttyäni oli pysäkiltä kotiin kävellessä kätevä napata mukaan rullakebab aurajuustolla, josta riittikin hyvin pariksi päiväksi mulle syötävää.

Lunta ei alkuun täällä ollut kuin ihan nimeksi, mutta tilanne on kyllä ehtinyt korjaantua ja pääsin pariin otteeseen lumitöihinkin pihapolkua putsaamaan.

Vapaapäivänä hain kauppareissun yhteydessä mukaani sushia pienestä Makasushista kauppa-aukiolta. Sinne aion poiketa toistekin, oli hyvää palvelua ja lounasannos oli edullinen ja maistuva, mukaan olisi saanut ottaa keittoakin.

Tänä vuonna en edes ottanut esille Halloween-koristeita, ainoastaan ostin vaahtokarkkikakun jälkikäteen puoleen hintaan, mutta sekin meni tällä kertaa parempiin suihin.

Nyt on matkailija ehtinyt onneksi jo turvallisesti kotiin, joten arkikin on taas vähän yksinkertaisempaa.

Marraskuun Livbox

Marraskuussa alkaa olla jo pikkujoulukausi vauhdissa ja tän kuun paketista löytyykin tuotteita, joilla voi piristää kasvojaan ennen ja jälkeen juhlien.

Mukana oli näyte Kenzon kukkaistuoksusta ja vanhan kunnon Dermosilin huulikiilto vähän tummemman vaaleanpunaisen sävyisenä. Mä oon nyt töissä välillä käyttänyt enemmänkin huulikiiltoja, kun tuntuu että ne kosteuttavat huulia pitempään näin kuivana kautena, eikä niitä tule nuoltua heti pois, varsinkin jos ovat vähän tahmaisempia, niinkuin mulle usein huulirasvojen kanssa käy.

Kasvoille tarkoitettu on Korresin kosteuttava puhdistusgeeli, jota jo ehdin testatakin ja ainakin se oli miellyttävän tuoksuinen. Mukana oli myös turvenaamio, jonka lupasin Lindalle. Se syväpuhdistaa ja poistaa ihosta epäpuhtauksia samalla pehmentäen ihoa.

Itsellä löytyy jatkossa kyllä käyttöä Lumenen heleyttävälle ja korjaavalle silmänympärysvoiteelle.

Hiuksia varten oli mukaan pakattu äärimmäistä kiinnitystä ja pitoa antava hiuskiinne, tuollaiset pikkupullot on aina kätevä ottaa laukkuun mukaan.

Maistiaisina oli vielä Atkinsin patukka, joka ei sisällä turhia hiilihydraatteja ja sen aionkin sujauttaa työkassiin välipalaksi.

Nyt tuntuu vähän siltä, että tämä saa olla tällä erää mun viimeinen boksini, oonhan mä sitä alusta asti uskollisesti tilannut. Välillä on ollut vähän heikompiakin pakkauksia, mutta aina kuitenkin kaikelle on löytynyt käyttöä jos ei itseltä niin tytöiltä.

Nyt pitää sitten ostaa hammastahnoja -ja harjoja itse, niiden uusiutumisesta Livbox piti kyllä huolen.

Kaikkea mielenkiintoista on tullut testailtua, varsinkaan mitään erityisempiä hiustuotteita mun ei olisi tullut itse ostettua; ihan perusshampoo sekä hoitoaine, kuivashampoo ja joku lakka ovat riittäneet mulle, mutta nyt on ollut kaikenlaista hiusnaamiota ja tuuheuttavaa suihketta yms. kokeilussa.

Eihän sitä tiedä jos joskus vielä innostun tilaamaan uudelleen, mutta nyt pidän ainakin hetken taukoa.

Juhlaillallinen

Kun perheessä on kaksi vuorotyöläistä, niin se on aina yhtä taiteilua ja kalentereiden tutkimista että saadaan järjestettyä mitään yhteisiä juttuja. Nytkin oli molemmilla iltavuoro, mutta siitä huolimatta Linda ja Vili pitkästä aikaa Tampereella poiketessaan halusivat järjestää etukäteen pyhäinpäivä- ja isänpäiväaterian jo perjantaina vaikka ruokapöytään päästiin vasta iltakymmeneltä.

Oli kyllä ylellistä tulla suoraan juhlapöytään, kun pimeässä ja pakkasessa ensin pyöräili kotiin. Ensin oli tarjolla kuohuviinimaljat ja taas päästiin pilailemaan mun juomamakuni kustannuksella. Linda kysyi löytyikö tällä kertaa tarpeeksi makea vaihtoehto mulle ja mä kehuin tyytyväisenä että nyt on kyllä hyvää, jolloin paljastui että hän oli lorauttanut mun lasiini sekaan banaanilikööriä.

Alkuun maisteltiin vatruskoita (uusi tuttavuus mulle) levitteen kanssa, jossa oli ainakin kylmäsavustettua naudanlihaa ja raejuustoa.

Pääruokana tarjoiltiin juustoista porokeittoa ja lopuksi herkuteltiin vielä juustokakulla, jossa oli päällä oman pihan marjoja.

Mä painelin vatsa täynnä peiton alle keräämään voimia työviikonloppuun ja mies vielä pakkasi matkalaukkuaan. Parhaillaan hän on jo Singaporessa lomailemassa ja mä vietän Honeyn kanssa kaksin reilun viikon. Nyt vaan mietitään valoisia puolia ja todetaan, että hyvin kertyy askelia mittariin, kun lenkkeilen koiran kanssa joka välissä ja ainakin toistaiseksi pyörä vaihtui talvikelin takia bussikyytiin ja pysäkille on yhteen suuntaan kilometrin kävelymatka.

Reipas viikko siis edessä.

Lokakuun puuhia

Melkein koko kuukausi on jo ehtinyt kulua lomasta ja päivät sekä aika paljon yötkin ovat menneet töiden merkeissä. Meillä on ryhmäkodissa joitakin lahjoituksena saatuja pehmoleluja ja yövuoroissa tämä majava vainoaa mua. Muuten se liikkuu milloin missäkin, mutta silloin kun valvon ja istahdan sohvalle huokaisemaan, se on aina jossain lähettyvillä tuijottamassa mua.

Oon tilaillut Wishiltä lisää söpöjä käsivoiteita ja muuta pientä tarpeellista.

Vielä muutama viikko sitten oli rantakoivussa kauniin keltaiset lehdet tallella, mutta nyt tuuli on jo riepottanut loputkin maahan.

Yövuorossa oli aikaa ihailla ja kuvata ruusuja, joita työkaveri oli ostanut Hulluilta päiviltä kaikkien iloksi.

Lokakuussa olisi vielä saanut poimittua monipuolisen kukkakimpunkin rantalenkillä, yllättävän paljon kukkia vielä näinkin myöhään löytyi. 

Jälleen kerran tuli poikettua syömässä Ohranjyvässä, jonka ruoka ei koskaan petä. Listalla oli uusi hampurilaisvaihtoehto kanapihvillä ja sitähän piti kokeilla.

Kesä- ja parvekekukat vaihtuivat jo kanerviin ja paikat laitettiin talvikuntoon.

Lokakuun Livbox oli harvinaisen vaatimaton, ei siitä saanut oikein kunnon postaustakaan kasaan. Lumenen uusi misellivesi nyt ainakin oli kiinnostava tuttavuus, mutta mitään sellaista normaalikokoista sävähdyttävää tuotetta ei nyt kyllä löytynyt.

Itsetehty pippurikastike pelastaa vähän heikompilaatuisenkin pihvin, se vaan on aina yhtä herkullista.

Lokakuussa eniten aikaa ja mietteitä on kulunut mökkiprojektiin, tosiaan päädyttiin ostamaan oma kesämökki, jonka terassilta Honey löysi heti istumapaikan, josta voi tähystellä järvelle.

Tämä on vielä niin uusi ja uskomaton juttu, mutta myöhemmin teen siitä paremmin postausta kun saadaan sinne vähitellen sisustusta ja paikkoja järjestykseen.

Hain taas Avon-tilauksen ja söin täyttävän jätskiannoksen kun tapasimme Sokoksella Riitan kanssa. Mä oon nyt jotenkin innostunut lakritsikastikkeesta ja vaihdoin siihen mansikkakastikkeen, joka annokseen olisi kuulunut suklaakastikkeen lisäksi ja se oli mun mielestä alkuperäistä versiota parempaa.

Nyt mä vietän Halloweenia yötöissä taas tän pelottavan majavan kanssa, pitikin osua viiden yön putki juuri nyt kun kelloja siirretään taaksepäin. 

Yllätettiin itsemmekin

Pari viimeistä kuukautta on mennyt pähkäillessä ja  punnitessa seikkoja puolesta ja vastaan liittyen oman kesämökin ostoon. Ja vaikka järki ja varovaisuus sanoisi toista, niin sydän sanoo puolestaan toista...

Me ollaan aina oltu todella nopealiikkeisiä myös asuntokaupoissa ja muutettu yhteisestä päätöksestä yleensä aika yllättäen, vaikkei olisi ollut mitään pakottavaakaan tarvetta vaihtaa eri osoitteeseen.

Nyt sitten viime torstaina meistä tuli tilallisia, kun tehtiin kaupat pienestä, hyväkuntoisesta mökistä aivan järven rannalla. Tämä vuodenaikahan ei ole varmasti kovin vilkasta aikaa mökkikaupoilla, eivätkä maisemat esiinny täysin edukseen,  mutta nyt on kiva talven aikana jo pikkuhiljaa sisustaa ja valmistella paikkoja kuntoon kesäsesongiksi.

Mökki on kyllä talviasuttava, mutta tuskin sinne kireimmillä pakkasilla ja runsaan lumen aikana tekee mieli, mutta tässä on vielä kuitenkin aikaa suunnitella, mittailla ja hankkia jo valmiiksi tarpeellisimmat kalusteet.

Oon kyllä tosi tyytyväinen ja onnellinen tästä löydöstä ja tämä edessä oleva raskain ja pimein vuodenaika toivottavasti taittuu nopeasti suunnitellessa ja sisustaessa. Jatkossa varmaan paljonkin aiheeseen liittyvää juttua tiedossa...

Helppo saalis

Mä oon tunnetusti vähän liiankin innostunut shoppailemaan kaikkea pientä, söpöä ja kivaa. Täytyy myöntää, että välillä ehkä vähän turhaankin ihan vaan ostamisen ja itsensä piristämisen ilosta.

Mun entinen työkaverini ja Avon-ladyni Riitta sai mut innostumaan Wishistä, johon hän on itse koukussa ja eipä ollut vaikeata muakaan houkutella kokeilemaan sitä ja nyt oon jo muutaman tilauksen ehtinyt tehdä.

Kyse on kiinalaista "krääsää" myyvästä nettikaupasta, josta saa vähän kaikkea laidasta laitaan. Jokainen ostos tulee eri paikasta; joten kun esim. tilasin kahdeksat euron korvikset, joissa jokaisessa toimitusmaksu on lisäksi myös euron luokkaa, niin saan kahdeksan eri pientä paketin nyssykkää välillä aika pitkälläkin toimitusajalla;)

Onneksi juuri jotkut korvikset ym. pieni tavara mahtuu postiluukusta, muuten niitä paketteja saa hakea jatkuvasti postista yhden kerrallaan. 

Mun ostokset on olleet arvoltaan pieniä, korkeintaan 8 euron tuotteita tähän mennessä, mutta Riitta on tilannut vaatteita ja saappaita yms. ja on ollut niihinkin oikein tyytyväinen.

Mitään alkuperäistä laatutavaraa täältä tuskin saa, mutta mä oon ihan innostunut koska on aina kiva saada pieniä paketteja päivän piristykseksi.

Tässä vähän esimerkkejä mun hankinnoista; erilaisia hauskoja käsivoidepakkauksia käsivoiteiden suurkuluttajalle...

Tarroja ja teippejä pikkurahalla kalenteriaskarteluun on saapumassa mulle vielä lisääkin.

Pari pikkukukkaroa pikkulaukkuun erivärisinä, koska olivat niin edullisia.

Kätevät kädenlämmittimet tähän aikaan vuodesta ovat ainakin koiralenkillä tosi hyvät. Kello maksoi jopa  8 e ja mulla on samanlainen aito, jonka hinta oli noin 80,- mutta niissä en kyllä itse huomaa päällepäin mitään eroa.

Tykkään kukonaskelkuviosta ja löysin pikkulaukun sopivalla blingillä.

Hiuspanta ja korviksia, pandat on ihanat mutta kaikista mieluisin suosikki on kirahvikorvikset.

Oon tilannut lisäksi meikkisieniä- ja suteja, hiuskoristeita kampauksiin, hiustenpesun jälkeen päähän kiedottavan turbaanipyyhkeen ja nyt viimeksi mm. pikkutavaraa keittiöön, jotka ovat vasta matkalla ja pakettien kulkua maailmalla onkin jännä seurata Wishin sivuilta.

Eikä tää varmaan tähän lopu, juuri huomasin että siellä olisi mm. kivoja suojakuoria iPadille kun vanhat ovat ihan risat.

Kaikki tilaukset ovat tulleet perille ennemmin tai myöhemmin ja maksu tapahtuu Klarnan kautta. Kaikkeen mäkin hurahdan, mutta iloa tämä ainakin mulle tuottaa, niin ei kai se niin haitallista ole eikä mua konkurssiinkaan vie.