Kesäiset synttärit

Mulla oli ilo saada osallistua hyvän työkaverin synttärijuhliin, joita vietettiin vähän jälkikäteen. Juhlapaikkana oli mulle aivan vieraalla seudulla oleva Nekalan pirtti, joka on sitä ympäröivän siirtolapuutarhamökkialueen keskipiste.

Sankari on ikinuori, naisellinen tyyppi, joka järjesti oman näköisensä juhlat joista silminnähden itsekin nautti kovasti, niin vaikeaa häntä oli vangita kuviin;)

Alkumaljojen jälkeen oli tarjolla syötävää; lihapullia ja salaattia ja sen jälkeen kuultiin nuoruudesta tuttua musiikkia punkista Abbaan. Ohjelmassa oli myös mm. naruhyppykilpailu ja tietovisa, jonka kysymykset liittyivät päivänsankariin. Sitten jaksoikin taas syödä ja esille taiottiin mahtavat kakkutarjoilut!

Kaikki kakut olivat herkullisia ja kauniita, pakko oli maistaa joka lajia...

Erityismaininnan ansaitsee Riitan itsensä leipoma suussa sulava hopeatoffeekakku.

Tässä myös pari kuvaa iloisista vieraista, työkaveriporukkaa joka muutaman viikon kuluttua hajoaa omille teilleen:(

Juhlapaikka oli koristeltu ilmapalloilla, ruusun terälehdillä ja tietysti kukilla. Vaaleanpunainen on aina kovasti miellyttänyt sankaria, joten sitä taisi löytyä lahjoistakin...

Juhlapaikka oli siitäkin kiva kun lasten oli turvallista juoksennella pihalla ja välillä käytiin mekin myös jaloittelemassa siirtolapuutarha-alueella. Kuvissa eläkkeellä jo olevan työkaverin myynnissä oleva mökki, jonka pihalla käytiin kuikuilemassa ja lisäksi ihastuttava violetti mökki, joka erottui joukosta.

Oli kyllä hauskat juhlat ja sääkin suosi juhlijoita kaikin puolin, ei ollut mikään järkyttävä helle mutta kaunista ja sopivan lämmintä.

Kohta onkin oma vastaava merkkipaalu edessä, mutta mä en juhli vaan lähden matkoille...

Valmis kokoelma

Nuorimman tytön yo-kuvaa odotellessa tilasin valmiiksi odottamaan kolmet kehykset ja nyt on kokoelma vihdoin täydellinen.

Niin on kolme erityylistä- ja mallista kuvaa kuin on tyttöjäkin...

Ei keksitty ainakaan heti sopivaa ripustamispaikkaa seinälle, joten tein sarjalle tilaa hyllylle.

Nyt oli kyllä isä vähän vanhanaikainen, eikä kelpuuttanut joukkoon taiteellisempaa näkemystä ylioppilaskuvasta, mutta tilattiin se kuitenkin tytölle itselleen muistoksi.

Yritin etsiä omaa ylioppilaskuvaani vertailukohteeksi, mutta ei se nyt osunut kohdalle vaikka kuinka pengoin laatikoita, mutta mitä niistä vanhoista;) Nyt on sitten yksi vaihe ohitse ja opiskelut kaikilla aloitettavaan ja loppuun suoritettavana.

Jotain pientä H&M:ltä

Nyt onkin illat venyneet, kun vihdoin ja viimein se järvivesi lämpeni niin että mäkin sain kastettua talviturkkini, varmaan ensimmäinen kerta kun meni heinäkuulle saakka. Joka ilta yhdeksän jälkeen kotiin päästyäni oon painunut suoraan järveen uiskentelemaan ilta-auringossa kaikessa rauhassa ja ainoana vapaapäivänä kävin parikin kertaa. Nyt pitää ottaa ilo irti niin kauan kun lämmintä riittää.

Alennusmyynnit eivät ole ihmeemmin saaneet mua liikkeelle, mutta tytön seuraksi tilasin H&M:ltä pari juttua, jotka saatiin tällä viikolla.

Mäkin innostuin kerrankin vähän seilorihenkiseen tummansinivalkoraidalliseen neuletakkiin, vaikka yleensä käytän vaan mustan sävyisiä vaatteita. Tää vois sopia farkkujen kanssa hyvin.

Toinen ostos oli kimono, jota kaavailin matkalle mukaan, toivon kuukauden kuluttua käyttäväni pääasiassa ranta-asuja... Nyt olis jo niin loman tarpeessa, että siinä vaiheessa tuntuisi kivalta ajatus enimmäkseen uiskennella ja lueskella ja herkutella.

Vähän hapsuja ja värikäs kuvio selässä saivat mut ihastumaan tähän vaikkei ollutkaan alessa.

Tuohon lähirantaan yleensä kipitän vaan leopardikylpytakki uikkareiden päällä ja Crocsit jalassa;)

Kesäinstoja

Tässä olisi vähän kesäisiä kuulumisia viime ajoilta, aika paljon kuvat keskittyvät nyt Kaapoon, koska yritetään tehdä sen viimeisistä viikoista mahdollisimman nautinnolliset... Juttu on nyt niin, että jo alkuvuodesta eläinlääkärin mielestä Kaapolla olisi ollut hyvä paikka taivaassa ja tässä ollaan pikkuhiljaa luopumista tehty ja kun luottoeläinlääkäri palaa elokuussa lomalta on aika päättää päivämäärä:(

Kun vapaapäivä koitti me rentoiltiin; Kaapo tyylikkäästi jalat ristissä.

Meidän roikkuvaan rautatieomenapuuhun on kasvanut joku ylimääräinen törölatva, sitä ollaan tiedusteltu ja tutkailtu ja ilmeisesti oikea aika leikata se pois on kevättalvella?

Kaapo viihtyy usein portaiden puolivälissä katsoen kumpaan suuntaan kannattaa siirtyä. Aika haastavaa mm. pyykkikoria kantaessa, estehyppy ei oo mun lajini.

Päivät olivat tuossa vielä viime viikolla aika synkkiä, mutta sai sentään nauttia kukkien väriloistosta.

Kaapo parvekkeella tunnelmoimassa tuoksukynttilöiden kanssa:)

Kuvaa mökkirannan suuntaan, siellä mua odottaa iso ruokojen ja kaislojen repimisurakka, että saan itselleni perattua kunnon uimaväylän.

Kaapo matkalla mökille, se ei ole näiden vuosien aikana ymmärtänyt ettei automatkoilla tarvitse seistä ja huojua ja inistä. Jätettiin turvavaljaatkin pois kun se on ihan solmussa niiden kanssa.

Mökillä pionit vielä tiukalla nupulla, eivätkä vieläkään kuulemma ole auenneet.

Kaapon suosituin paikka mökin oven edessä, siinä oli hyvät tarkkailuasemat, kukaan ei päässyt liikkumaan huomaamatta.

Välillä piti levähtää pää mamman polvella, vahtikoirana olo on niin rankkaa...

Mökillä mukana myös Dokahontaksen kaksoisolento.

Kaapo varmisti että hänet pakataan lähtiessä autoon samalla kuin kaikenkirjavat kassitkin.

Kaupungissa tulee vietettyä paljon parveke-elämää ja siellä pitää olla myös käsivoidetta helposti saatavilla.

Kaveri haastoi Instagramissa laittamaan nolon nuoruuskuvan ja tässähän sitä... Tytöt olivat aika pöyristyneitä kampauksen johdosta. Muoti muuttuu nääs kolmessakymmenessäviidessä vuodessa:)

Töissä ihan vähän vaan trimmasin tuollaista palmuvehkaa. Kokeilen lähtisikö kasvamaan kun roskiin se kuitenkin menisi.

Vanhus on sitä mieltä että hänellekin kuuluu pehmeä paikka auringossa! Hän kyllä änkeää itsensä mukavuudenhaluisena parhaalle paikalle.

Mietin että onko ihan turha tehdä näitä Instagram-postauksia, mutta kuulemma mm. mun siskoni, joka ei ole Instagramissa mielellään näitä katselee, joten julkaisen näitä jatkossakin.

Muodikkaat Maahiset

En oo ymmärtänyt tässä olevani oikea muodin edelläkävijä, kun oon kohta kymmenen vuotta töissä kulkenut Birkenstock-tyylisissä jalkineissa. Kyseistä kohuttua merkkiä mulla ei tosin ole ollut, mutta oon tykästynyt Maahisen malleihin ja ollut uskollinen käyttäjä jopa vapaa-ajallakin.

Maahisten kenkämalleista löytyy perinteisten työjalkineiden lisäksi myös vapaa-ajan malleja, jotka ovat mukavia jalassa ja soveltuvat muuhunkin kävelyyn kun uimarannalle sipsutteluun.

Mulla on nää kaksi mallia ihan kesäsandaaleina ollut käytössä jo muutaman vuoden ja ovat kyllä hyvät jalassa, kun ovat myös ergonomisesti muotoiltuja samoin kuin työkengät. Ja täytyy sanoa että noi varvasvälisandaalit ovat ainoa lajiaan, jotka eivät ole hinganneet alunperinkään varpaan välejä rakoille.

No ehkä nää ei ihan niin nättejä ja siroja ole kun nuorimman tytön juuri tilaamat kimaltelevat kesäsandaalit :)

Ihanan ryppyistä

Pätee kyllä koko olemukseen tässä iässä, mutta tällä kertaa otsikko viittaa mun viime viikon alelöytööni. Ennen mökille lähtöä poikkesin KappAhlissa 30% alekupongin kanssa tutkimassa löytyisikö mitään tarpeellista.

Silloin ei vielä ollut kesäkeleistä hajuakaan, joten valitsin ryppytunikan, joka käy syksymmälläkin. Mä inhoan silittämistä ja tartun siihen vaan pakon edessä, joten toi oli täydellinen ryppyasu mulle, sitä kuuluukin pesun jälkeen rullata ja rypistellä.

Oli alkuun oikein kiva ilta, tulin iltavuorosta ja aloin laittaa salaattia ja mies grillasi pihviä ja halloumia, kerrankin lämmintä ja kesäistä syödä ulkona...

Söpöä että ruohonleikkaajapojat olivat jättäneet kukkamättään ajamatta.

Mutta juuri tätä kirjoitellessa ilta sai ikävän käänteen, läheisellä rannalla sattui onnettomuus, siellä oli ambulanssia, poliisia ja paloautoa. Kaksi hukkunutta löydettiin ja ulkoa kuului itkua ja huutoa.

Aamulehden nettisivujen mukaan molemmat olivat hengissä, mutta ei siltä vaikuttanut täältä seurattuna ja mitä mies ulkona ollessaan kuuli paikalla olleilta...

Toivotaan parasta mutta vähän järkyttynyt olo nyt on alkaa nukkumaan. Kaikkea tapahtuu niin yllättäen, koskaan ei voi tietää mitä sattuu:(

Mökillä rentoilua

Meinasi käydä hullusti mun mökkeilyni; miehen piti kyytiä yövuorojen jälkeen mut ystäväni ja Kaapon kanssa mökille pariksi päiväksi ja hakea sitten taas pois. Ystävälle tulikin viime hetkellä este, mutta päätin kuitenkin rohkeasti lähteä kun olin niin jo asennoitunut ja valmistautunut.

Onneksi sainkin kaveriksi suurimmaksi osaksi aikaa siskontyttöni ja siskokin ehti olla välillä paikalla töiden lomassa, ettei tarvinnut ihan erakkona olla. Ja mulle on noi sytytys- ja lämmityshommat ihan outoja kun aina on ollut paikalla joku joka on hoitanut ne, niin onneksi tuli apua niiden kanssa.

Sää oli aika epävakainen ja välillä satelikin, mutta paljon parempi mitä oli alunperin luvassa.

Tutkin heti kukkatilanteen, mutta pionit olivat vielä ihan nupulla, yksi keisarinkruunu vaan löytyi.

Pääasiana oli lepäillä ja toipua yövuoroista, mutta kyllä me vähän hommiakin tehtiin ja raahattiin talvella kaadettuja puita rannasta ylös.

Kävin vähän kahlaamassa rantavedessä mutten uskaltautunut uimaan vielä, rannassa riittäisi kyllä mulle runsaasti kortteiden ja kaislojen perkaamista taas, että avautuisi hyvä uimareitti.

Kaapo hengaili koko ajan ihan lähettyvillä, mutta oli aika levoton, hermoili ja luuli tulevansa jätetyksi kun autot välillä häipyivät pihasta.

Hoidettiin syömisetkin mahdollisimman helposti ja vaivattomasti, oli sen verran kovia tuulenpuuskia että jätettiin grillaaminen väliin ja paistettiin herkkusienet ja makkarat uunissa. Ja syötiin pahvilautasilta.

Tuli lueskeltua paljon ja loppuajan olin yksikseni ja nautin terassilla ruoanjämien syömisestä ja istuskelusta ennen kuin kyyti haki kotiin valmistautumaan seuraavaan työputkeen. 

Harmi kun seuraavat vapaat ovat vaan yhden päivän mittaisia, ei siinä ajassa ehdi mökkeilemään, niin rentouttavaa kuin se olisikin...