Pimeää on tullut viime aikoina jo tosi aikaisin iltapäivällä, päivät sen kun vaan entisestään lyhenee.
Halloweeniakin meillä vietettiin, mä ainakin lähinnä lukemalla karmivaa kauhukirjaa.
Toiset sen sijaan ottivat juhlimisen vakavammin ja valmistautuivat kunnon rekvisiitalla...
Ekat jouluvalot pääsivät jo ikkunalle, tuntuu nyt että valoja ei vaan voi olla liikaa. Mulla on muutenkin huono näkö ja hämärässä näen ihan surkean heikosti.
Pariksi päiväksi saatiin vähän lisää valoisuutta kun ensilumi satoi maahan kunnon paksuna kerroksena.
Pyörä jäi telineeseen lumen peittämänä ja ensimmäistä kertaa testasin työmatkani kävellen. Reitti on ihan eri kun pyörällä ja aikaa kului hitaana kävelijänä liukkaalla kelillä, mutta tästä sitten voi lähteä parantamaan. Tosin yövuoron jälkeen vauhti tuntuu normaaliakin hitaammalta.
Honeyn ensimaistiaiset Suomen lumesta. Kai on lumeen tottunut Romaniassakin kun ei kauheasti sitä ihmetellyt, innoissaan ryntäili vaan.
Isänpäivänä mä nukuin, mutta nuoriso ts. kaikki tytöt ja vanhimman poikakaveri valmistelivat juhla-ateriaa ahkerasti, pöydässä oli pulled pork-hampurilaisia; itse maustettu ja paistettu liha, itsetehty coleslaw sekä sämpylät. Vaivaa oli nähty ja hyvää oli!
Isänpäiväaterialla tarjottiin jälkiruoaksi suklaavadelmavaahtoa joka oli myöskin suussasulavan herkullista.
Töissä on välillä jätetty yököllekin evästä, yhtenä iltana oli lämmin leipä ja broileripastapiirakkaa tarjolla ja aina mulla on virkistävä energiajuoma mukana kun en sitä kahviakaan juo.
Isänpäivänä oli töissä leivottu ja koristeltu täytekakkua, sitäkin pääsin maistelemaan yön pitkinä tunteina.
Honey on maailman paras unikaveri ja se on ollut kovin työllistetty viime aikoina kun täällä on kaikki tehneet vuorollaan yötöitä paljon. Että elämä on pyörinyt aika lailla nukkumisen ja syömisen merkeissä tässä ja sama kuvio jatkuu edelleen.
Kivoja kuvia. Täällä ei vielä ole lumesta tietoa.
VastaaPoistaEi se lumi täälläkään pysynyt kuin pari päivää, yhtä synkkää taas...
Poista