perjantai 9. syyskuuta 2016

Kalenterihullutuksia

Mä joskus aiemmin jo hehkutin miten olen löytänyt jo nuoruudessa syntyneen kalenteri-innostukseni tueksi Facebookista Kalenterimania-ryhmän, jossa on jo yli 1500 samanhenkistä kaveria ympäri Suomea.
Ja ikinä en olisi uskonut itsestäni, koska oon niin saamaton ja arka lähtemään mihinkään pois tutusta ja turvallisesta, mutta niin vaan ilmoittauduin ja marssin Tampereen seudun kalenteriharrastajien kokoontumiseen oma kalenteri mukana laukussani.
Tapahtuma järjestettiin "Se Hämeenpuiston vihkokauppa"-liikkeen tiloissa, minne oli helppo löytää kun se sijaitsee aivan lapsuudenkotini lähettyvillä.



Meitä oli paikalla omistajan Sandy Talarmon lisäksi neljä harrastajaa kalentereineen juttelemassa, tutustumassa ja jakamassa erilaisia kalenterivinkkejä teemukien äärellä.
Vihkokauppa olikin mulle uusi tuttavuus; siellä myydään erilaisia ihania vihkoja ja muistikirjoja, muistilappuja, kivoja kortteja ym. pientä lahjatavaraa.
Tiloissa järjestetään myös elämän selkeyttämiseen liittyvää valmennusta ja on myös mahdollista saada kotiin ammattijärjestäjän palveluita ja mentorointia yrittäjyyttä harkitseville.


Olin tyytyväinen siihen, että rohkaistuin lähtemään mukaan, kun sattui vielä kaiken lisäksi olemaan kyseinen ilta vapaana enkä keksinyt mitään tekosyitä olla menemättä.
Ostin mukaani vähän tarroja ja söpöjä muistilappuja kun oli aikaa kierrellä ja tutustua liikkeeseen.
Illan lopuksi Sandy innostui valmentamaan meitä pariin erilaiseen kuvakorttipakkaan liittyvällä tehtävällä;  piti valita kysymykseen liittyvä kortti, joka vastasi omia tunnelmia aiheesta ja sen merkityksestä sai halutessaan jakaa muille.




Tänään vierailin liikkeessä uudemman kerran, koska mieleen jäi kummittelemaan tehtäväkirja, jossa on vuoden jokaiselle päivälle oma tehtävänsä liittyen eri elämänalueisiin vaatien enemmän tai vähemmän pohdiskelua ja itsetutkiskelua. Ja vuoden kuluttua voi sitten  tutkia ja puntaroida minkälaisia asioita on löytänyt itsestään. 
Mielenkiinnolla odotan tämän aloittamista ja katson miten uskallan heittäytyä ja kirjoittaa kun kukaan ei ole lukemassa ajatuksiani. Uskon että voi tehdä tosi hyvää mulle.
Nyt toivun yövuoroista ja flunssasta ja otan ihan rennosti viikonlopun kotinurkissa kirjojen ja kirjallisten tehtävien merkeissä.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti