keskiviikko 27. syyskuuta 2017

Mitä on taas syöty

Viime aikoina ei ruoanlaitto ole niin kovasti houkuttanut; työpäivät menevät lähinnä puurolla ja eväsvoileivillä tai salaatilla. 
Enemmänkin vapailla ja mökillä tulee laitettua ruokaa, jota sitten voi syödä useampanakin päivänä peräkkäin. Ja samat vanhat tutut ohjeet tuppaavat toistumaan, ei ole uusia ideoita ja intoa nyt riittänyt.


Tomaattikeitto Koskenlaskija-juustolla maistuu varsinkin miehelle aina vaan.


Paneerattua kalaa ja guacamolen loppua harvinaista kyllä perunoiden kanssa, ne eivät mulle oikein yleensä maistu.


Juustomakaronilaatikkoa, josta riittää useammaksi päiväksi.


Tonnikalapiirakka ikivanhalla pankista siellä töissä ollessani saadulla ohjeella maistuu aina yhtä hyvältä ja teen sitä säännöllisesti edelleen.


Alkusyksystä käytiin Keskisellä ja meidän pettymykseksi se vanha meidän suosima pizzeria oli suljettu ja ruokapuolelta löytyi uusi paikka, johon ei kyllä toiste mennä. Pizzaa sai itse hakea samaan tyyliin kun jossain Raxissa, mutta koko ajan oli pitkä jono ja pizzapalat lopussa. Paikka oli jotenkin levoton ja epäsiisti.


Itse jämistä tehty pizza oli miellyttävämpi ruokailukokemus.


Kinkkuaurakiusausta ja Terälahden maalaistorilta ostettua hiivaleipää.


Broilerikasviswokkia moneksi päiväksi.


Jauhelihatäytteisiä paprikoita, täytettä jäi yli vielä pelkästään riisin kanssa syötäväksi.


Kesän viimeiset hampurilaiset omasta grillistä.


Tacot ja tortillat maistuvat aina niin jauhelihalla kuin kanallakin.


Kinkkujuustopiirakka salaatin kanssa on myös aina yhtä hyvää.


Juustoista kukkakaalikeittoa, nam.


Välillä grillipihvit ja pakasteperunoita uunissa nopeasti.


Tonnikalapastaa, makua tuorejuustosta mukaan.


Yksi kerta teki niin mieli lättyjä, että tein ihan pienen taikinan ja paistoin muutaman lätyn vaan itselleni.


Chili con carnea, täytyy muistaa käyttää papuja useamminkin ruoanlaitossa.


Kinkkuaurapasta on kanssa meillä klassikko, aurajuustosta tykkää kaikki.


Sitruunaista pähkinäbroileria, yleensä mulla on siis riisiä tai pastaa eikä perunoita, joista tykkään eniten perunamuusissa.


Nuudelisalaattia, valmista einestä kaupasta.


Joskus täytyy aina laittaa rasvaista ja arkista pyttipannua, tietysti HK:n lenkistä.


Parsakaali/kukkakaaligratiini on mun outo intohimoni, se maistuu pelkästään mulle kylmänäkin ja tätä söin kai viitenä päivänä peräkkäin kun miestä se ei huvittanut. Tässäkin on taas Koskenlaskija-juustoa, aika monissa ruoissa käytän näköjään juustoja, useinmiten auraa mihin sitä vain voikin tunkea.






3 kommenttia:

  1. Mitä mahtaa kuulua syksyn synkimmän aikaan? Kaipaan kirjoituksiasi...

    VastaaPoista
  2. Minna, Minna! Onko jotain tapahtunut? Ei ole aikoihin ollut kirjoituksia. Olen blogisi säännöllinen seuraaja, vaikka en kylläkään rekisteröitynyt. Olen huolissani..

    VastaaPoista
  3. Hyvää joulua Minna

    VastaaPoista