Yksi toteutunut haave

Mä tykkään niin kovasti laukuista, että niitä on kertynyt monta erilaista ja erityylistä, koska aina tekee mieli hankkia uusi silloin kun näkee jonkun ihanan mallin. Oon pyrkinyt vaihtelemaankin laukkua säännöllisesti vähän vuodenajan ja asunkin mukaan, että kaikki pääsevät käyttöön aina joskus ja lahjoittanut pois sellaisia, joille ei ole tarpeeksi löytynyt käyttöä.

Mutta jo pitempään mun haaveenani on ollut Mulberryn Lily-laukku, jota olen ihaillut vuosia kuvissa ja käynyt moneen otteeseen liikkeen sivuilla kuolaamassa. Se on vaan niin yksinkertaisen tyylikäs ja ajaton laukku, etten ole saanut sitä mielestäni ja varmaan jo viime keväänä mies sanoi, että kyllähän mun nyt sellainen pitää saada kun hän itsekin käyttää rahoja matkusteluun. Nyt koitti viime viikonloppuna lopulta sopiva hetki, että lähdettiin vartavasten ajelulle Helsinkiin laukunostoretkelle.

Olin etukäteen soitellut myymälään ja varmistanut että kyseistä mallia on saatavilla, ja mies odotti autossa lähettyvillä kun kävin sen ostamassa. Liikkeessä sai oikein ystävällistä ja hyvää palvelua ja laukku vielä käsiteltiin nahanhoitoaineella ja pakattiin kauniisti.

Siinä olikin ajelun päätarkoitus, ei jätetty autoa mihinkään parkkiin ja lähdetty sen kummemmin muualle shoppailemaan, vaan ajeltiin vielä lenkki ja ihailtiin upeita merimaisemia kun aurinkokin sattui paistamaan upeasti. 

Ei jaksettu sen kummemmin miettiä mitään ruokapaikkaakaan edes, kun olin vaan niin innoissani laukusta, että mulle riitti arkinen Myllykukon Hese oikein mainiosti kotimatkalla.

Uusi laukku piti tietysti ottaa heti koekäyttöön ja se on pikkulaukuksi yllättävän tilava; kaikki välttämätön kyllä mahtuu mukaan. Uskoisin että tämä on sellainen laukku, johon ei koskaan kyllästy ja yritän huoltaa ja pitää sitä hyvässä kunnossa.