Niin se syyslomaviikkokin kului ihan liian nopeasti ja taas ollaan takaisin työn touhussa, neljällä yöllä täällä aloitetaan loppuvuoden työrupeamaa.
Ennen mökkiviikkoa ehdin hakea postista ensimmäiset suloiset käsivoiteeni, näitä purkkeja ei kyllä raaski hävittää sitten kun ne tyhjenevät.
Kävin myös kirjastossa lainaamassa kunnon pinon luettavaa, ettei heti kesken lopu jos sattuu satamaan koko viikon. Samalla kävelin Hämeenpuistossa olleen Eurooppalaisen ruokatorin läpi, mutta en inspiroitunut ostamaan yhtään mitään. Tuntui että kojuja ja väkeäkin oli aikaisempia kertoja vähemmän tänä syksynä.
Honeyn kanssa ulkoillessa nautittiin rannassa olleesta upeasta väriloistosta, joka alkaa olla jo vähitellen mennyttä sekin.
Itse asiassa kirjat riittivät juuri sopivasti; koko pino tuli luettua loman aikana.
En ole mikään sienituntija, kantarellit ovat ainoita joita uskallan poimia mutta mökin pihassa oli tällaisia hauskan näköisiä sienirykelmiä.
Honey ei ollut kovin innostunut ryntäilemään pihalla, mieluummin se istui ja päivysti penkillä tai terassilla ja paineli kiireellä takaisin sisälle heti kun ovi avattiin.
Yhden ainoan kerran käytiin kylällä täydentämässä jääkaappia ja haettiin samalla pizzat mukaan. Ruoat riittivät, kun oli hyvin etukäteen suunniteltu mitä laitetaan. 
Honey varsinkin nautti takan lämmöstä ja makaili sen edessä mielellään.
Sain mä sitä vähän mukaani metsääkin tutkimaan ja nuuskuttelemaan sentään välillä, vaikka se hassu ennemminkin seuraili ympäristöä hirsipöydältä käsin, vaikka olisi saanut juoksennella vapaasti.
Lähimetsän puissa roikkuu monessa kohtaa naavaa, senhän pitäisi olla puhtaan ilman merkki ja sitä me hengiteltiin pienen puuhailun ja rentoilun lomassa.
Seuraavan kerran onkin sitten lomaa vasta joskus keväämmällä, toivottavasti tämä akkujenlataus riittää pimeän ajan ylitse.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti